Veden muovaama maisema

Kuudesta päijäthämäläisestä kunnasta koostuva Salpausselkä Geopark kertoo Suomen tunnetuimman, ainutlaatuisen geologisen kokonaisuuden tarinan. Ensimmäinen ja toinen Salpausselkä ulottuvat poikki koko eteläisen Suomen, mutta Lahden seudulla Salpausselät ovat korkeimmillaan ja näyttävimmillään. Niihin liittyy täällä kansainvälisesti arvokkaita harjuja, kuten maisemiltaan upeat Kelvenne ja Pulkkilanharju Päijänteen kansallispuistossa.

Salpausselät ja harjut ovat muodostuneet pääasiassa viimeisimmän jääkauden sulamisvesivirtojen lajittelemasta ja kerrostamasta sorasta ja hiekasta. Mannerjäätikkö ja sen sulamisvedet ovat osaltaan muokanneet myös kalliokohteitamme sellaisiksi kuin ne ovat tänä päivänä. Kalliomme ovat ikivanhoja – ne ovat syntyneet noin 1 600 – 1 900 miljoonaa vuotta sitten, ja niitä on kuluttanut aikojen saatossa useampikin jääkausi.

Nimensä mukaisesti Salpausselät salpaavat Suomen vesistöt – ensimmäiseltä Salpausselältä Päijät-Hämeestä alkaa Järvi-Suomi. Salpausselältä pohjoiseen lukuisat vesistöt pienistä suppalammista Suomen toiseksi suurimpaan järveen Päijänteeseen ovat olennainen osa alueemme maisemaa ja tarjoavat upeita virkistyskäyttömahdollisuuksia niin alueen asukkaille kuin matkailijoillekin.

Tärkeä osa alueemme vedestä on kuitenkin näkymättömissä – Salpausselät ja harjut kätkevät sisälleen sora- ja hiekkakerrosten suodattamat runsaat pohjavesivarat. Pohjavesi purkautuu paikoitellen kirkasvetisiin lähteisiin, järviin ja puroihin. Noin neljäsosa suomalaisista juo alueemme vettä: alueen asukkaat saavat huippulaatuisen hanavetensä pohjavedestä, ja pääkaupunkiseudun juomavesi on lähtöisin eteläiseltä Päijänteeltä. Vesi kulkee Helsinkiin pitkin 120 kilometrin pituista Päijänne-tunnelia, joka on maailman toiseksi pisin tunneli.

Salpausselkä Geoparki kartta

Tutustu alueen kohteisiin

Salpausselät ja harjut

Puhtaat vedet