Galleria Uuden Kipinän (GUK) kolmen viikon välein vaihtuvat näyttelyt.

Näyttelyjakso 5: Liisa Laine / Venla Laksola / Noora Ahonen / Melissa Mauno

Näyttelymme ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, tervetuloa!

Muistathan myös Teoksen takana -taiteilijatapaamisen näyttelyjakson viimeisenä sunnuntaina klo 14–16! http://galleriauusikipina.fi/teoksentakana/

Kulma:

Liisa Laine

Thank You and Have a Nice Day

 

Tutkin teoksissani arkipäiväisiä aiheita ja niiden estetiikkaa. Tietoisuus elämän rajallisuudesta on tehnyt arjesta minulle tärkeän ja siksi keskityn siihen maalausprosessissani. Haluan töilläni välittää samaa iloa, jota koen maalatessani.

 

Näyttely koostuu ruoka-aiheisista asetelmista, joissa keskeisessä osassa on värit. Teoksia sävyttää huumori ja leikkimielisyys. Olen maalannut teokset käänteisesti läpinäkyvän pleksin takapinnalle. Ensimmäiseksi maalatut vedot näkyvät päällimmäisinä ikään kuin viimeistelynä. Pleksin kanssa työskentely on yllätyksellistä ja sattumaa, sillä parin kerroksen jälkeen alimpana olevia vetoja ei voi enää muuttaa. Maalausteni yltäkylläisyys syntyy runsaiden yksityiskohtien sijaan elävästä maalausjäljestä sekä voimakkaasta tunnelmasta.

 

“Thank You And Have a Nice Day” keskittyy niin lähimarketin irtokarkkivalikoimaan kuin hedelmäosastoon sekä kodista ja työhuoneelta löytyviin esineisiin. Irtokarkeista voi tehdä asetelmia, sokeri on energiaa, väri on energiaa.

 

Olen helsinkiläinen kuvataiteilija Liisa Laine. Seuraava näyttelyni on kesäkuussa Turussa B- galleriassa. Heinäkuussa töitäni on nähtävillä Taide-Nuuttilan kesänäyttelyssä Virroilla. Haaveilen, että tulevaisuudessa pääsen tekemään julkisen työn seinämaalauksena sekä suunnittelemaan kuosin kankaalle.

– – –

 

Kenno:

Venla Laksola

Pahat ankeriaat, takiaiset ja ruusunmarjat

Pahat ankeriaat, takiaiset ja ruusunmarjat teoskokonaisuus rakentuu valokuvista, jotka levittäytyvät näyttelytilaan monimateriaalisena ja leikkisänä kokonaisuutena. Omaelämäkerrallisten ja värikylläisten valokuvien keskiössä on eri aistien kautta heräävät muistot. Teokset tarkastelevat henkilökohtaisen katseen kautta elämän pieniä ja arkisia hetkiä. Näyttelyn valokuvat on otettu pääosin erilaisilla analogisilla pokkarikameroilla ja niiden kuvakieli viittaa kotialbumien välittömään kuvatyyliin.

 

Näyttelyn teema kietoutuu muistojen, autofiktion, aistillisuuden sekä läsnäolon kokemuksen ympärille. Teoksissa muistojen hauraus ja epäluotettavuus on tarkastelun kohteena. Valokuvien tapahtumien kulun totuudenmukaisuus menettää merkitystään, kun vanhat kuvat sekoittuvat uudempien valokuvien kanssa ja niiden vuorovaikutuksesta syntyy uusia tarinoita ja kerrostumia.

 

Venla Laksola on Helsingissä asuva ja työskentelevä valokuvataiteilija. Hän valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta valokuvataiteen koulutusohjelmasta 2025. Tätä ennen hän opiskeli valokuvausta LAMK:n Muotoiluinstituutissa ja valmistui sieltä medianomiksi 2019. Valokuvan ajalliset ja tilalliset ulottuvuudet sekä niiden limittyminen toisiinsa ovat toimineet inspiraationa muistojen olemuksen tutkimiselle. Laksolan valokuvien aiheet kumpuavat arkisista ja spontaaneista havainnoista. Hänen työskentelyään ohjaa jokapäiväisien ja usein pienten asioiden havainnointi.

– – –

Kymi:

Noora Ahonen

Excavo / maailmojen rajalta

Ihmisolennot elävät luonnon ja itse valmistamiensa esineiden ja rakennelmien välillä. Esillä olevien teosten mallit on kerätty näiden todellisuuksien kohtaamispinnalta retkiltä Saimaan ja Itämeren saaristossa. Siellä ihmisen jälkiä ajautuu karuihin silokallioisiin rantoihin levän ja kuivuneiden ruokojen keskelle. Olemme osa eläinkuntaa ja samalla olentoja, jotka suunnittelevat ja toteuttavat pitkäjänteisesti ja yrittävät hallita. Esillä olevat teokset ovat taiteilijan yritystä sovitustyöhön näiden ihmisen eri puolten välillä.

 

Teokset on valmistettu polttamattomasta savesta. Hauraat saviartefaktit voivat herättää kysymyksiä. Minkälaisia jälkiä jätämme jälkeemme tuleville polville tuhansien vuosien päähän? Miten meitä tullaan muistamaan? Vaikka hajoaminen on pelottavaa, onko se myös luonnollista ja voiko se olla lohduttavaakin?

 

Noora Ahonen on Lahdessa syntynyt lappeenrantalaistunut kuvataiteilija, joka työskentelee sekatekniikoilla käyttäen video- ja äänimateriaalia, roskia, savea sekä muita luonnonmateriaaleja. Tämän näyttelyn teokset on valmistettu Imatralaiselta maatilalta kerätystä savesta sekä meren rannalta löytyneistä roskista ja luonnonmateriaaleista. Ahonen tutkii teoksissaan erilaisten materiaalien avulla ajan kulumista sekä mielen ja lähiympäristön syrjäseutuja.

– – –

Kirnu:

Melissa Mauno

Fragmentteja

Fragmentteja -teoskokonaisuuden kuva-aiheiksi on poimittu ympäristöstämme helposti huomaamatta jääviä arjen yksityiskohtia ja luonnon kuriositeetteja, joiden kautta muodostuu tunne näkyvän ja näkymättömän maailman välisen rajapinnan olemassaolosta. Osassa teoksia yhdistetään myös ihmistä ja luontoa epätavallisin assosiaatioin, joilla pyritään sukeltamaan pintaa syvemmälle, kohti tuntematonta ja vaikeasti sanallistettavaa. Teosten välityksellä päästään tarkastelemaan ja pohtimaan yksilöä osana jotain suurempaa, ajasta ja paikasta riippumatonta taustahälyä, joka liikkuu näkyvän maailman kulisseissa.

Näyttely tutkii punaisen langan ja merkityksen löytämistä vallitsevasta entropiasta, sekä tarjoaa katsojalle uusia näkökulmia arkipäiväisyyksien tarkasteluun ja näennäisen takana piilevien ulottuvuuksien tutkiskeluun. Elämä koostuu toisistaan irrallaan olevista osista, jotka kuitenkin yhteen liitettyinä – pakottamatta tai pakottamalla – luovat narratiiveja, joiden kautta saa kokemuksen suuremmasta tarkoituksesta tai juonesta, jota seurata. Samalla tavalla näyttelyn ripustuksessa yksittäisiä teoksia on ryhmitelty kokonaisuuksiksi, jotka muodostavat uusia yhteyksiä ja keskustelua teosten välille.

– – –

Avoinna ti-pe 12-18, la-su 12-16, maanantaisin suljettu, jaksokohtainen poikkeusaukiolo suljettu 3.4. ja 5.4.