Galleria Uuden Kipinän (GUK) kolmen viikon välein vaihtuvat näyttelyt.

Näyttelyjakso 2: Katariina Yli-Malmi / Laura Laurila / Silja Kumpulainen / Mika Kiviniemi

Näyttelymme ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, tervetuloa!

Muistathan myös Teoksen takana -taiteilijatapaamisen näyttelyjakson viimeisenä sunnuntaina klo 14–16! http://galleriauusikipina.fi/teoksentakana/

Kulma:

Katariina Yli-Malmi

Tihentyneen sumun läpi

 

Putoaminen, nousuvesi, suomuja kasvavat jalat

Etenen kuin unessa. Pysähdyn. Eteen, oikea, vasen, olan yli taakse, oikea, vasen. Mitään ei näy tihentyneen sumun läpi. Pakokauhu kerääntyy vatsan rintakehän olkapäiden kurkun ja leuan läpi ohimoille asti. Päänahkaan kovertuneesta aukosta sataa kultaisia säikeitä, tihkuu sisältäni ulos, ahdistaa pohjoistuulen nurkkaan, häiritsee rantatuulen hiekka, jähmettää minutkin sisäpuolelleen, kääntää ulkokuoren sisään

savea kurkunpäässä

joustamaton mustan, sen läpi kohti pohjaa peittävät piikikkäät nielijät

eikä sitä voi pysäyttää,

kun myrkyllinen aurinko nousee horisonteista viimeisimmässä.

Tihentyneen sumun läpi on Yli-Malmin ensimmäinen yksityisnäyttely Suomessa. Näyttelyssä on esillä silkkipainolla ja Risograph-tekniikalla vedostettuja teoksia. Näyttely rakentuu veistoksellisena kokonaisuutena kankaalle painetuista, palapelimäisesti kootuista ja värimaailmoilla leikittelevistä valokuvista. Yli-Malmin käyttämät painomenetelmät ja teosten materiaalit korostavat hänen työskentelylle ominaista prosessilähtöisyyttä; teosten lopullista muotoa ei ole mahdollista ennakoida vaan se syntyy hitaan ja osiltaan sattumanvaraisen työstämisen tuloksena. 

Näyttely hyödyntää silkkipainoa tavalla, jossa tyypillisesti täsmälliseen toisintamiseen käytetty menetelmä tuottaa ainutkertaisia, maalauksellisia vedoksia, joiden värit, tekstuurit ja perspektiivi poikkeavat reaalimaailman lainalaisuuksista. Risograph-painetuissa teoksissa tulostimen rajattu painokoko toimii teosten lähtökohtana; valokuva on pilkottu osiin ja valmis teos muodostaa erikseen painetuista printeistä. Teosten asettumista näyttelytilaan puolestaan ohjaa ripustuksessa käytetyt metalliset rakenteet.

Teoskokonaisuus on syntynyt vastauksena taiteilijan omakohtaisiin kokemuksiin paniikkikohtausten kanssa: kokemukseen ruumiin rajojen hälventymisestä, olemassaolon sulautumisesta osaksi ympäristöä, muka kuoleman rajamailla käymisestä. Näyttelyssä sisäinen ja henkilökohtainen asettuu suhteeseen planetaarisen kanssa, kun yksityisen kokemisen rinnalle tulee hydrofeministinen ajatus kaikesta elollisesta saman materian, erilaisina ruumiillistumina.

Näyttely asettuu kysymään, kuinka ajatella eroa, erillisyyttä, ruumista tai katoamista, jos tunnistetaan kaiken elämän olevan pohjimmiltaan sidoksissa toisiinsa jaettujen materiaalisuuksien kautta.

– – –

 

Kenno:

Laura Laurila

Kaupungin osia

Laura Laurilan näyttely Kaupungin osia käsittelee kapunkiluontoa poimien tarkasteluun havaintoja asuinympäristöstä. Missä kaupunkilainen voi kokea luontoelämyksiä, missä pienet kasvialueet ilahduttavat urbaanissa maisemassa. Laurilaa kiinnostaa kuinka rakennettu ympäristö kommunikoi luonnon kanssa.

Kaupunkiluonto ei kuitenkaan ole vain esteettinen lisä rakennusten välissä – se on elintärkeä osa ekosysteemiä, joka puhdistaa ilmaa, vähentää melua ja lisää elämänlaatua. Laurila haluaakin herättää kysymyksen, kuinka voisimme ottaa paremmin huomioon luonnon monimuotoisuuden ja säästää arvokkaita virkistysalueita rakennusprosesseissa.

Laurila maalaa akryylimusteilla ja -maaleilla kankaalle ja hänen ilmaisunsa liikkuu esittävän ja abstraktin välillä. Usein kirkkaita värejä käyttävä Laurila tavoittelee jotain tunnetta tai ajatusta, joka hänelle syntyi maiseman äärellä. Maalausten lisäksi näyttelyssä on esillä kierrätetystä vaahtomuovista valmistettuja veistoksia. Seinälle sijoittuvat teokset ovat fragmentteja maisemista ja niiden abstrakti muotokieli saattaa muistuttaa puuta tai betonia ja vaikuttaa painavammalta kuin onkaan. Veistokset kommunikoivat maalausten kanssa laajentaen ilmaisua kolmiulotteiseen suuntaan.

Laura Laurila (s. 1980) asuu ja työskentelee Tampereella. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi (AMK) Turun taideakatemiasta vuonna 2022.

– – –

Kymi:

Silja Kumpulainen

Effective Camouflage

Intuitio tuntuu kaartuvana ja pehmeänä muotona. Se on kiertynyt ja kerroksellisen tila, jossa todellisuuden ja epätodellisuuden tasot lomittuvat ja sekoittuvat mutkattomasti. Intuitioon, eli sisäiseen tietoon luottaminen toimii vastavoimana tämän päivän tukahduttavan rationalismin, vastakkainasettelun ja äärimmäisyyksien ilmapiirissä.

 

Silja Kumpulainen näyttely Effective Camouflage koostuu intuitionvaraisessa prosessissa syntyneistä öljymaalauksista. Teoksissa esittävyys käy vuoropuhelua viitteellisyyden kanssa ja niiden muotokieli on orgaanista, kuitenkin vapaasti tulkittavaa ja tuntematonta. Näyttelyä kiteyttävä teema on fyysinen ja henkinen muodonmuutos alitajunnan kuvittamana.

 

Orgaanisuus kertoo taiteilijan kiinnostuksesta luonnonilmiöihin, jotka ovat ihmeellisiä ja kunnioitusta herättäviä. Samalla tavalla kuin eri lajit muuttavat muotoaan pitkän ajan kuluessa tai yksilö elinkaarensa aikana, myös henkistä muodonmuutosta tapahtuu kriisitilanteiden ja resilienssin myötä. Näyttelyn maalauksissa fyysinen ja henkinen muodonmuutos on ikään kuin pysäytetty dokumentaarisiin hetkiin, jotka edustavat tiettyä kehitysastetta tai tapahtumaa jonkin ajatuksen tai olevaisen muutoksen prosessissa.

 

Silja Kumpulainen on Helsingissä syntynyt, nykyisin Lappeenrannassa vakituisesti asuva kuvataiteilija. Hän tekee pääsääntöisesti maalaustaidetta, mutta myös maalauksellista taidegrafiikkaa. Taiteellinen ilmaisu perustuu intuitiiviseen työskentelytapaan, jossa kuva-aiheita ei yleensä ole etukäteen määritelty. Tällaisen prosessin kautta syntyneet teokset ovat surrealistisia ja ne käsittelevät mystiikkaa ja tuntemattomia ulottuvuuksia. Alateemoja Kumpulaisen työskentelyssä ovat naismyytit, eksistentiaalinen kauhu, sekä niin sanottu body horror, joka tarkoittaa ihmisen, tai jonkin määrittelemättömän olennon, vääristynyttä ruumiillista ilmentymää.

– – –

Kirnu:

Mika Kiviniemi

Epävakaa tyhjiö / Unstable Void

Epävakaa tyhjiö on meditatiivinen, äänen ja muodon vuorovaikutuksella leikittelevä ääni- ja livevideoinstallaatio. Teos koostuu ääniraidasta, kaiutinelementin pinnalla värähtelevästä vedestä, dokumenttikamerasta ja näytöstä. Veden pinnasta heijastuva valo toistuu näytölle pyöreänä tyhjänä muotona, jonka kaiuttimen värähtely herättää eloon. Ääniraita on tuotettu ikään kuin soittamalla kaiutinta, aiheuttamalla mikrofonin ja kaiutinelementin välille kiertoa.

Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto ja Oulun kaupunki ovat tukeneet teoksen valmistusta ja näyttelyn järjestämistä.

 

Mika Kiviniemi on Oulussa asuva monialainen esitys- kuva- ja mediataiteilija. Kiviniemi käyttää töissään ääntä, videota, laitteita, esineitä, sekä perfromatiivisia ja veistoksellisia elementtejä. Hänen taustansa on esittävän taiteen alalla. Viime vuosina Kiviniemen työt ovat koostuneet monitaiteellisista installaatioista, videoteoksista ja kineettisistä ääniveistoksista. Teosten luonne löytyy usein eri medioiden ja tekniikoiden yhdistelmistä.

 

Kiviniemi on valmistunut vuonna 2022 Aalto Yliopiston Visual Cultures Curating and Contemporary Art -maisteriohjelmasta. Kiviniemi on pitänyt yksityisnäyttelyitä mm. Galleria Huudossa Helsingissä, Galleria 5:ssä Oulussa, Mältinrannan Taidekeskuksessa Tampereella ja HAA Galleriassa Helsingissä, Osmo & Riitta Kuiri ja Luontokeskus Ukko. Kiitos ystävät ja perhe.

– – –

Avoinna ti-pe 12-18, la-su 12-16, maanantaisin suljettu, jaksokohtainen poikkeusaukiolo suljettu 29.3. ja 31.3.