Galleria Uuden Kipinän (GUK) kolmen viikon välein vaihtuvat näyttelyt.

Näyttelyjakso 17: Anu Haapanen / Minna Rissanen / Anne-Mari Alrsumi / Ulla Heinonen

Näyttelymme ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, tervetuloa!

Muistathan myös Teoksen takana -taiteilijatapaamisen näyttelyjakson viimeisenä sunnuntaina klo 14–16! http://galleriauusikipina.fi/teoksentakana/

Kulma:

Anu Haapanen

We All Breathe

 

Näyttelyn maalausten lähtökohtana ja innoittajana ovat toimineet filosofi Luce Irigarayn ilmaa ja hengitystä koskevat kirjoitukset. Koen Irigarayn lyyrisen ja kuvailevan tekstin voimakkaan visuaalisesti: näen sen muotoina, väreinä ja kuvina. Halusin tehdä nämä mielikuvat maalauksiksi ja kuvitella visuaalisia muotoja Irigarayn hengityksen filosofialle. Se kohottaa hengityksen ja ilman olemassaolon keskiöön ja nostaa ne kaikkea elävää yhdistäväksi siteeksi, tasapainoisen yhteiselon kudokseksi. Ilmassa ja ilmasta elämisen syvällinen ymmärtäminen ja vaaliminen näyttäytyy Irigarayn ajattelussa kaikenkattavan empatian lähteenä, luoden perustan niin yhteisöllisyydelle kuin luontoyhteydellekin. Jaettu ilma ja hengityksen ruumiillinen prosessi tekee tyhjäksi vastakkainasettelun paitsi elollisten olentojen, myös ruumiin ja hengen välillä.

 

Ajatus kaiken elävän jakamasta ilmasta luo lempeän mielikuvan universaalista yhteisöstä, johon kuulumme niin kauan, kun hengitämme. Se myös vie omistamisen ulkopuolelle ja on ainutlaatuisella tavalla tasa-arvoinen: ilma ei kuulu kenellekään ja samalla sen on kuuluttava kaikille. Olen maalatessani uppoutunut ilman aineettomuuteen ja ajatellut hengityksen ruumiillisuutta sekä niitä kudoksia ja soluja, jotka toteuttavat hengityksen ihmeellistä mekanismia. Ihmisen tapa olla maailmassa näyttäytyy ajoittain lohduttoman tuhoisana ja rumana. Näyttelyä tehdessäni olen löytänyt lohtua ja kauneutta linnun lumoavasta hengityselimistöstä ja kasvin tuuletussolukon tähdenmuotoisista soluista. Ja siitä yhteensitovasta olosuhteesta, että kaiken alla olemme samanlaista hengittävää lihaa, ilmassa ja ilmasta eläviä säikeitä.

 

Anu Haapanen (s.1981) on valmistunut kuvataiteilijaksi Lahden taideinstituutista ja suorittanut taiteen maisteriopinnot Aalto-yliopiston ViCCA-koulutusohjelmassa sekä filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopiston taiteentutkimuksen laitoksella. Haapanen käyttää taiteellisessa työskentelyssään monenlaisia välineitä öljyväri- ja tussimaalauksesta hiilipiirustukseen sekä liikkuvaan kuvaan ja installaatioon.

 

Näyttelyä on tukenut Kauno ry

 

– – –

 

Kenno:

Minna Rissanen

Hidden

 

Minna Rissanen kulkee luonnossa sekä luonnon ja rakennetun ympäristön väliin jäävillä alueilla, jotka usein sivuutetaan itsestään selvinä ja merkityksettöminä. Hän kartoittaa, kerää ja jäsentelee paikan materiaa sekä tutkii, millaisia piiloon jääviä ja huomaamattomia asioita, ilmiöitä ja todellisuuden ilmenemisen tasoja paikkaan ja paikkakokemukseen kätkeytyy sekä sitä, millaisena piirtyy todellisuuden ja kuvitellun välinen raja.

 

Galleria Uuden Kipinän Kennossa katsoja kohtaa pysähdyksiä, joissa pohjoinen maisema pakenee, pirstaloituu ja muuntuu muistijäljiksi. Vihjeistä ja palasista rakentuu valokuvaan pohjautuva teoskokonaisuus, johon liittyy tunne menetyksestä ja menettämisen pelosta. Läsnä ovat aika ja ajalliset kerrostumat, jäljet ja jäännökset, elämän hauraus ja hiipuminen sekä erinäiset muutoksen prosessit luontokulttuurissa ja lajienvälisissä vuorovaikutussuhteissa.

 

Näyttelyssä esillä olevat teokset ovat valmistuneet vuosien 2023-25 aikana. Hidden-sarjan parissa tapahtuvaa työskentelyä ovat tukeneet Taiteen edistämiskeskus (Taike) ja Kymenlaakson rahasto sekä vuonna 2025 Kymi 100-säätiö. Pohjoisille reuna-alueille sijoittuvan, uuden teossarjan parissa tapahtuvan työskentelyn Rissanen aloittaa Taiken myöntämällä valokuvataiteen 1⁄2 vuoden taiteilija-apurahalla vuonna 2026.

 

Minna Rissanen on jaalalainen, Kymenlaaksossa ja Saamenmaalla työskentelevä valokuvataiteilija. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi (amk) Lahden ammattikorkeakoulusta vuonna 1999 ja Saimaan ammattikorkeakoulusta (kuvataiteilija yamk) vuonna 2015. Mediataiteen erikoistumisopinnot hän suoritti Lahden ammattikorkeakoulussa vuonna 2003.

 

Valokuvissa ja valokuvaan pohjautuvissa tilallisissa kokonaisuuksissa Rissanen käsittelee ihmisen ja luonnon suhdetta, paikan poetiikkaa ja ajallisia kerrostumia sekä pohjoiseen liitettäviä mielikuvia. Hänen tuotantoa on ollut esillä useissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä. Rissanen on Valokuvataiteilijoiden liiton, Kouvolan taiteilijaseuran ja Kuvaston jäsen.

 

– – –

 

Kymi:

Anne-Mari Alrsumi

Valtaistuimen kantajat

 

Valta ei ole näkyvissä mutta sen kantajat ovat, arjen ylläpitäjät, hierarkian kätkijät, kuolevaisten puolesta rukoilevat ja maanpäällisen elämän kulkueet. Valtaistuimen kantajat kertovat tarinan loputtomuuden ajasta. He ovat hahmoja jotka ovat sortuneet, kaatuneet ja palaneet fyysisen kivun ääreen. Hahmot ovat langenneita muiston lähettiläitä ja he edustavat ihmisenä olemisen raadollisuutta. Teoksissa olen tutkinut ihmiseen kytkeytyvää enkeli potentiaalia. Seremoniallisuus ja ajan patina kätkee jo eletyn, jonkin muiston ja menneen kirvoittaman jäänteen. Löysin toivon joka kytkeytyy tuskan sisään, kantaa kruunuaan ihmisessä jolla on ristiriita valtikan voiman ja todellisuuden välillä.

 

Anne-Mari Alrsumi on monimateriaalinen kuvanveistäjä joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on valmistunut Hollantilaisesta Utrecht school of Arts korkeakoulusta kuvataiteen kandidaatiksi ja Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi. Hänen teoksiaan on ollut esillä lukuisissa yksityis- ja ryhmänäyttelyissä Suomessa ja Euroopassa. Näistä tärkeimpiä Uusi Veistos Lahden Taidemuseossa ja Nuorten näyttely Etelä-Karjalan Taidemuseossa. Hän on myös asunut ja työskennellyt yli kymmenen vuotta Hollannissa ja Italiassa, työskennellyt muun muassa Väinö Tanner Säätiön residenssissä Mazzano Romanossa ja Accademia di Belle Arti Roomassa. Hänen teoksiaan on yksityisissä kokoelmissa Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Hollannissa ja Italiassa.

– – –

Kirnu:

Ulla Heinonen

Jälkiä laatikossa

Valokuvataiteilija Ulla Heinosen Jälkiä laatikossa on performatiivinen valokuvasarja lapsenlapsen ja valokuvaaja-isoäidin suhteesta. Projektin ideat ovat syntyneet arjen pienistä huomioista, leikeistä sekä isoäidin lapsuusmuistoista. Kuvien suunnittelu on leikkien tarkkailua, seuraamista ja niihin osallistumista. Leikeistä syntyy ideoita, jotka isoäiti ja lapsenlapsi rakentavat yhdessä performatiivisiksi kuviksi.

Jälkiä laatikossa on autofiktiivinen kertomus, jossa totuus ja fiktio sekoittuvat ja jonka esitysmuoto muuttuu ajan ja paikan myötä. Kertomuksessa on kaksi ääntä: lapsenlapsi ja isoäiti-valokuvaaja. Valokuvaaja tekee valintoja editoidessaan sarjasta yhtä autofiktiivistä kokonaisuutta ja kysyy, millaisia jälkiä jätämme ja miten niiden merkitys muuttuu ajan kuluessa.

Ulla Heinonen on vuonna 1966 Kotkassa syntynyt ja Hämeenlinnassa asuva valokuvataiteilija. Hän kuvaa pitkäkestoisia projekteja ja havainnoi, kuinka menneisyys ja nykyhetki lomittuvat muistojen ja lapsenlapsen leikkien lähtökohdista valokuviksi.

Heinosen työskentelyn ytimessä on ajan kulku sekä pohdinta siitä, millaisia muistoja kannamme ja siirrämme sukupolvien ketjussa. Hän tutkii, miten mennyt ja nykyinen lomittuvat ja kuinka muistot syntyvät ja saavat uusia merkityksiä ajan myötä. Hän haluaa selvittää, voiko piilossa tai poissa olevan tehdä näkyväksi valokuvan avulla.

Heinosen työskentely perustuu dokumentaariseen kuvaan, joka projektin edetessä lipeää performatiiviseksi tai poeettiseksi. Hän seuraa lapsenlapsensa kasvua. Ensimmäisessä projektissaan hän käsitteli lapsenlapsensa ja puolisonsa (isoisän) suhdetta sekä isän poissaoloa. Toisessa projektissaan hän teki lapsenlapsensa kanssa yhteisiä performatiivisia kuvia leikeistä ja omista lapsuusmuistoistaan. Uusin, tekeillä oleva projekti käsittelee leikkejä ja rooleja ennen murrosikää. Heinonen kertoo yhden ihmisen tarinaa ja pohtii, miten kuvaaja ja kuvattava muuttuvat ja mitä jälkiä yhteisistä hetkistä ja kuvista jää.

Alun perin Heinonen opiskeli tekstiilisuunnittelijaksi Wetterhoffilla Hämeenlinnassa (1990). Hän on tehnyt työuransa sisustamisen ja taiteen parissa. Valokuvausta hän lähti opiskelemaan aikuisiällä ja valmistui Lahden ammattikorkeakoulusta medianomiksi (AMK) vuonna 2022 sekä Turun ammattikorkeakoulusta valokuvataiteilijaksi (YAMK) vuonna 2024.

Ulla Heinosella on ollut useita näyttelyitä Suomessa, ja hän on julkaissut kaksi valokuvakirjaa.