Hollolan Pappila

Vuonna 1813 rakennettu Hollolan Pappila sijaitsee kauniin Vesijärven rannalla Hollolan keskiaikaisen harmaakivikirkon, Pyhän Marian kirkon, vieressä. Rakennuksen ulkoasu on 1950-luvulta ja se on peruskorjattu 1800-luvun henkeen vuonna 1992. Pappila on sijainnut samalla paikalla keskiajalta lähtien ja Kustaa Vaasan aikana siitä muodostettiin kuninkaankartano. Rakennus on toiminut kirkkoherran virka-asuntona 1960-luvun puoliväliin asti.

Hollolan Pappila kuuluu 1495–1510 rakennetun Pyhän Marian kirkon ja sen C. L. Engelin suunnitteleman uusklassisen 1829–1831 rakennetun kellotapulin kanssa samaan rakennuskokonaisuuteen. Museovirasto on määritellyt ne ympäristöineen, johon kuuluu myös maantien varren kyläasutus viljelysmaisemineen, valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja näiden muodostama kokonaisuus on myös osa Kastarin-Hatsinan-Kutajoen valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.

Alueella on todistettavasti asuttu jo rautakaudella, ja Hollolan Pappila on ollut aikalaisilleen tärkeä sivistyksen sekä kulttuurin keskittymä: kansalliskirjailijoistamme mm. Elias Lönnrot lähti sieltä vuonna 1828 ensimmäiselle runonkeruumatkalleen. Myös kirjailija Juhani Ahon tiedetään vierailleen usein Hollolan Pappilassa. Kustaa Vaasan kamarikirjuri Jaakko Teitti mainitsi jo 1550-luvulla mahdollisesti samalla paikalla tuolloin sijainneen Hollolan Pappilan yhtenä Ylisen Viipurintien majapaikoista.

Nykyään Hollolan Pappila on yksi Päijät-Hämeen kauneimmista juhlatiloista, joka soveltuu tyylikkäisiin perhe- ja yritysjuhliin 15–110 hengelle. Ympäri vuoden palveleva kahvila-ravintola tarjoaa kävijälleen kokonaisvaltaisen elämyksen kristallikruunujen loisteessa sekä kesäisin terassilla ja vehreässä puistossa omenapuiden alla.