Arkkitehtuurikierrokset Lahdessa
Kesällä 2025 Lahti juhlisti 120-vuotista taivaltaan järjestämällä kaikille avoimen Lahden kaunein rakennus -kilpailun. Kaupunkilaiset saivat ehdottaa suosikkejaan, ja asiantuntijaraati valitsi 24 finalistia. Äänestys toi esiin kaupungin arkkitehtuurin monimuotoisuuden ja nosti valokeilaan sekä tunnettuja maamerkkejä että vähemmän huomattuja helmiä. Lähde kävelyreitille, joka on koottu kilpailun finalistien ympärille.
Arkkitehtuurikävely Lahden keskustassa
Tämä noin kahden kilometrin mittainen kävelyreitti tutustuttaa kulkijan Lahden arkkitehtuurin helmiin kaupungin keskustassa.
Kierros alkaa Lahden historialliselta museolta, joka sijaitsee entisessä Lahden kartanossa, jonka kapteeni August Fellman rakennutti perheelleen 1800-luvun lopulla. Rakennus otettiin museokäyttöön vuonna 1968, ja nykyään siellä voi tutustua Päijät-Hämeen historiaan eri aikakausilta. Vaaleanpunaista rakennusta ympäröi Ainopuisto, jonka keskipisteessä on Emil Wikströmin vuonna 1908 veistämä Kalevala-aiheinen Aino-patsas, yksi Lahden varhaisimpia julkisia taideteoksia.
Tien toisella puolella kohoaa arkkitehti Kaarlo Könösen suunnittelema funkkistyylinen Vanha linja-autoasema, joka valmistui vuonna 1939. Rakennus on yksi Suomen vanhimmista säilyneistä linja-autoasemista. Nykyään siellä toimii mm. Ravintola Kaarlo Social, joka tarjoaa välimerellisiä makuja, runsaan vegebuffetin ja suositun sunnuntaibrunssin.
Reitti jatkuu Lahden yhteiskoulun ohi. Vuonna 1899 valmistunut Vilho Penttilän suunnittelema uusgoottilainen koulurakennus erottuu koristeellisella tiiliornamentiikallaan, luonnonkivellä ja vaalealla rappauksella. Rakennus on edelleen koulukäytössä.
Seuraavaksi saavutaan Alvar Aallon suunnittelemaan Ristinkirkkoon (1978). Kirkon ulkoasu yhdistää tummaa tiiltä ja raakabetonia, mutta sisätiloissa korostuvat valo ja selkeys. Kirkko on avoinna päivittäin, joten siellä kannattaa piipahtaa kokemassa Aallon arkkitehtuurin hienovarainen tunnelma.
Kirkkokadun ja Mariankadun kulmassa sijaitsee Unto Ojosen vuonna 1951 suunnittelema modernistinen rakennus, jossa toimii nykyisin Galleria Nuovo. Kulmassa voi ihastella myös kuvanveistäjä Olavi Lanun veistosta Paju.
Mariankatu muodostaa niin kutsutun seremonia-akselin, jonka pohjana on vuoden 1878 ruutuasemakaava. Akselin pohjoispäässä kohoaa Ristinkirkko hengellisenä keskuksena, etelässä Lahden kaupungintalo maallisen vallan symbolina ja keskellä sijaitsee kauppatori kaupankäynnin ytimenä. Mariankadun varrella näkyy arkkitehtuuria eri vuosikymmeniltä, ja kadun suuret lehmukset tekevät siitä vehreän ja miellyttävän kävelykokemuksen.
Torin laidalla seisoo entinen Starckjohannin rautakauppa (1951; arkkitehdit Martta ja Ragnar Ypyä sekä Veikko Malmio). Sen julkisivussa erottuvat yhä liikemerkin Merkuriuksen siivet. Starckjohann & Co. oli yksi monista Viipurista Lahteen siirtyneistä evakkoyrityksistä, ja rakennus on näkyvä muistutus tästä viipurilaisesta perinnöstä.
Kierros jatkuu Kansallis-Osake-Pankin talon ohi. Viljo Revellin suunnittelema modernistinen rakennus vuodelta 1965 erottuu graniittisella nauhajulkisivullaan. Katutasossa toimii viihtyisä Wine & Cafe Olavi, joka on hyvä paikka pysähtyä kahville. Vieressä sijaitsevalla Lanun aukiolla voi bongata toisen Olavi Lanun veistoksen – Lehmus. Lanuna aukiolle pääsee torilta myös Kauppahallin kautta.
Seuraavaksi kuljetaan Rautatienkatua pitkin Hämeenkadulle. Keskellä kivitaloja huomio kiinnittyy Oskarin pihaan: vuonna 1900 valmistunut hirsitalo on Lahden keskustan ainoa säilynyt kauppalan aikainen puutalo. Nykyään siinä toimii kodikas Kahvila Oskari, joka tarjoaa leivonnaisia, erikoiskahveja ja lounasta. Kun astut sisäpihalle ja rakennuksen sisälle, koet täysin uudenlaisen tunnelman.
Hämeenkadun varrella kohoaa myös Etelä-Suomen Sanomien talo (1908, Matti Wuolle). Tämä jugendrakennus torneineen ja erkkeri-ikkunoineen on Lahden vanhin säilynyt jugendtalo. Kulje Rauhankadun kautta Vuorikadulle, ja Vuorikatua pitkin kulkiessa kannattaa katsoa myös taakse – rakennusten välistä avautuu ikoninen näkymä Lahden hyppyrimäille.
Eliel Saarisen puiston kautta saavutaan Lahden kaupungintalolle. Puistoa reunustavat vanhat lehtikuuset, ja siellä seisoo myös Veikko Leppäsen vuonna 1967 veistämä Eetu Salinin patsas. Puisto nimettiin Eliel Saarisen puistoksi vuonna 2023. Sen päässä kohoaa Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalo (1912), myöhäisjugendin mestariteos. Kaupungintalossa toimii myös Ravintola Eliel, joka tarjoaa arkisin lounasta ja viikonlopun brunssia. Lounasaikaan piipahda ravintola Elielissä ja pääset samalla ihailemaan uutta viimeisimmän remontoinnin aikana katettua kaupungintalon sisäpihaa.
Kulje vielä kaupungintalon puiston läpi ja kierros päättyy entiselle Lahden kansanopistolle (1904–1926, Helin, Alanco & Kaalamo), joka yhdistää jugendin ja klassismin piirteitä. Nykyään rakennuksessa toimii Opiston Kunkku, joka tarjoaa ravintola-, hotelli- ja hostellipalveluja. Tämä on oivallinen paikka päättää kierros kahviin, ruokailuun – tai vaikka yöpymiseen historiallisessa miljöössä.