Lintukohteet Lahden seudulla
Satojen linturetkien Lahden seutu
Kiinnostaako lintujen tarkkailu? Olitpa sitten ensikertalainen tai jo kokenut retkeilijä, Lahden seudulta löydät helposti monipuoliset kohteet: metsät, kosteikot, järvenrannat ja suojelualueet tarjoavat runsaasti nähtävää ja kuultavaa ympäri vuoden. Lähde tutustumaan alueen runsaaseen linnustoon ja poimi omat suosikkipaikkasi kartalta.
Lahti ja ympäröivä Päijät-Häme sijaitsevat usean kasvillisuusvyöhykkeen ja maisema-alueen rajalla. Päijät-Hämeen jakavat ensimmäinen ja toinen Salpausselkä ovat merkittäviä paitsi maiseman myös lintujen elinolosuhteiden kannalta.
Eteläpuolella on paljon aukeita peltoja ja kosteikkoja lintujen levähtämiseen. Salpausselkien välissä sijaitseva Vesijärvi ja pohjoispuolen Päijänne houkuttelevat suurjärvinä vesilintuja ja lintuharrastajia rannoille tarkkailemaan.
Päijänteen länsipuolella on laajoja metsiä ja itäpuolella jo Savon luontoa muistuttavia luontotyyppejä. Keskellä Etelä-Päijännettä sijaitseva Pulkkilanharju on upea maisemakohde ja tärkeä alue myös etenkin lintujen syysmuuton tarkkailuun.
Syksy Päijänteen kansallispuistossa
Päijänteen kansallispuisto ulottuu Padasjoen, Sysmän ja Asikkalan alueille, ja erityisen tunnettu se on Kelventeen harjusaaresta. Etelä-Päijänteen selillä ja rannoilla viihtyvät lokkilinnut, joista selkälokki on kansallispuiston tunnuseläin. Kalasääski eli sääksi pesii alueella, ja kuikkia, härkälintuja, koskeloita, telkkiä, joutsenia ja kanadanhanhia näkee paljon.
Osalla saarista on pesimäaikoihin liittyviä rajoituksia, jolloin niillä ei saa liikkua. Muuna aikana niihin voi hyvin retkeillä omalla veneellä, meloen, reittilaivoilla tai venetakseilla, talvella myös jäätä myöten.
Päijänteen kansallispuistoon kuuluva Pulkkilanharju Asikkalassa on saavutettavissa myös maitse, sillä Etelä-Päijänteen halkaiseva yhdeksän kilometrin saarijono on yhdistetty kolmella sillalla. Lintujen syysmuuton aikaan harjun yli lentää merkittävät määrät kahlaajia, vesilintuja, hanhia, pikkulintuja ja petolintuja.
Kaikille avoin Eurobirdwatch-päivä järjestetään aina lokakuun ensimmäisen lauantaina lähellä Vähäsaaren majakkaa harjun eteläpäässä. Kokeneet lintuharrastajat ja -ammattilaiset tarjoavat tuolloin tietoa linnuista ja lintuharrastuksesta.
Lahden keskustasta luonnonsuojelualueelle
Lahden Kariniemenmäellä luontokokemus yhdistyy taiteeseen aivan keskustan tuntumassa. Suojellussa lehdossa kuulee kevätkesällä upeita lintukonsertteja. Samalla voi ihailla Olavi Lanun ihmishahmoisia luontoveistoksia Lanu-puiston polkujen varsilla. Kariniemessä on talvella PHLY:n ruokintapaikka.
Retkeen voi liittää kierroksen Pikku-Vesijärven puistossa ja Lahden satamassa kuuntelemassa naurulokkeja. Myös Salpausselän polut Urheilukeskuksen ja keskustan tuntumassa sopivat lintujen tarkkailuun. Radiomastoista ja Radio- ja tv-museo Mastolasta tunnetulla Radiomäellä on talvisin PHLY:n ruokintapaikka.
Vesijärven rannalla sijaitseva Kilpiäisten tikkametsä on arvokas lehtoalue. Tikkametsässä ja sen läheisellä Ritamäen suojelualueella voi tavata kaikki Suomessa pesivät tikkalajit. Lintutornista pääsee tarkkailemaan myös vesilintuja ja naurulokkeja, joille on rakennettu Kilpiäistenpohjaan pesimälautta. Lähistölle pääsee bussilla 1K, ja Kilpiäistenpohjan luonnonsuojelualueella on parkkipaikka.
Suosittu Lapakiston luonnonsuojelualue itäisessä Lahdessa on hyvä retkikohde, josta löytää vanhaa metsää suosivia lintulajeja. Onnekas retkeilijä voi nähdä metson tai teeren soitimella. Järvillä ja lammilla viihtyvät karujen vesien lajit kuten telkkä, haapana ja kuikka. Lintujen tarkkailijan kannattaa olla liikkeellä varhain aamulla ennen muita retkeilijöitä. Lapakiston parkkipaikalle on noin 15 km Lahden keskustasta.
Vääksyn kanavalta Kalkkisten koskelle
Vääksyn kanavan ja Vääksynjoen seutu Asikkalan keskustaajamassa on helposti saavutettava lintukeidas, jossa viihtyvät kaikki tikkalajit. Etenkin joen pohjoispäässä sijaitsevalla luontopolulla voi alkukesästä kuulla niin sirittäjää kuin kultarintaa. Talvellakin voi nähdä harmaahaikaran, koskikaran tai vaikka kuningaskalastajan. Joen kalat houkuttavat isokoskeloita ja saukkoa, mutta ihmisistä kalastuslupa on vain onkivilla lapsilla erillisellä Enskalan alueella, Päijänteen päässä. Vääksyyn kulkee busseja Lahdesta, Padasjoelta ja Sysmästä.
Kalkkistenkoski Päijänteen ja Kymenvirran välissä on Asikkalan ykköskohde ympäri vuoden. Avoimessa koskessa voi talvella nähdä jopa toistasataa telkkää, ja koskikarat ovat säännöllisiä talvehtijoita. Rannan metsissä liikkuvat valkoselkätikat ja pyrstötiaiset. Saukkoja kalastelee koskella. Perille asti ei pääse autolla, vaan Kalkkisten kanavan parkkipaikalta pitää kävellä koskelle noin kilometrin matka mökeille meneviä teitä pitkin.
Hollolan Kutajärvi on kevätkeidas
Kutajärvi Hollolan kirkonkylän kaakkoispuolella on kokonaan luonnonsuojelualuetta, jonka lintuharrastajat löysivät jo 1960-luvulla. Keväisin järvelle kerääntyy silkkiuikkuja, punasotkia ja uiveloita, joiden lepopaikkana se on maakunnan huippua. Myös kaulushaikaroita, kurkia, ruskosuohaukkoja, nuolihaukkoja ja sääksiä voi havaita.
Paikalle pääsee sekä Hollolan Rantatieltä että Kutajärven pohjoispäästä lintutornin parkkipaikalta, läheltä Pyhäniemen kartanoa ja entisissä vanhainkodin rakennuksissa toimivaa EnjoyNature Bed & Breakfast -matkailuyritystä.
Heinolassa Kymen rannalla
Heinolan keskustaa leimaavat sen länsi- ja itäpuolella sijaitsevat järvet Ruotsalainen ja Konnivesi, joiden rannoilla viihtyvät erilaiset lokit, rantasipit ja kalatiirat. Suosittu retkeilyalue on Koskensaari, jossa pääsee kulkemaan reilun kolmen kilometrin luontopolun. Linnuston lisäksi saaressa voi kesäisin tavata laiduntavia lampaita.
Toinen hyvä kohde Heinolan keskustan lähellä on Rautjärven ja Venejärven alue noin viisi kilometriä keskustasta pohjoiseen. Kalastajien suosima alue muistuttaa erämaa-aluetta, mutta siellä on heittolaitureiden ohella luontopolku, laavuja ja nuotiopaikkoja.
Sysmän Kammiovuorelta lintuvesille
Kammiovuori Sysmässä on paitsi merkittävä Salpausselkä Geopark -kohde, myös linnustoltaan rikas vanhan metsän alue. Onnekas löytää viirupöllön tai pohjantikan ja alhaalta lehdosta sirittäjän. Luontopolun vetonauloja ovat maiseman ohella seitsemän metriä korkea siirtolohkare Sysmän Linta ja Hiskiaan luola.
Sysmän lintuvedet kirkonkylän ympärillä tarjoavat lintujen yökonsertteja. Kaulushaikaran kumeaa puhallusta ei voi olla kuulematta kevätiltoina. Paras tapa tutustua lukuisiin vesistöihin on kulkea järvillä meloen tai soutaen, mutta Lintupaikkaoppaasta löytää joitain vinkkejä myös pysäköinti- ja katselupaikoista rantojen lähellä.
Päijät-Hämeen lintupaikkaopas – seudun parhaat lintujen tarkkailupaikat
Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys PHLY
Lintupaikat kartalla ja netissä
Jos itse et heti osaa kartalta valita otollista lintupaikkaa, ei hätää: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys PHLY (Birdlife Päijät-Häme) on julkaissut kattavan Lintupaikkaoppaan alueen tärkeistä tarkkailupaikoista vuonna 2019. Vaikka maisema ja olosuhteet muuttuvat, pääosa sen tiedoista pitää edelleen hyvin paikkansa.
Alue ulottuu etelän Orimattilasta pohjoisen Sysmään ja Hartolaan ja idässä myös varsinaisen Päijät-Hämeen ulkopuolelle Mäntyharjulle ja Pertunmaalle.
”Merellisyys puuttuu, mutta muuten alue on monipuolinen: on peltomaisemia, järvenrantoja ja kosteikkoja ja metsiä. Linnustollisesti parhaita ovat Sysmän lintuvedet, ja metsäluonnon hyvä esimerkki löytyy vaikkapa Padasjoen Kotisten aarnialueelta, mutta myös kaupunki- ja taajamalinnusto voi olla mielenkiintoista. Parhaat muuttolintujen levähdysalueet löytyvät Orimattilasta”, PHLY:n puheenjohtaja Tapani Saimovaara kertoo.
Saimovaara on käynyt kaikissa oppaan kohteissa sekä retkeilemässä että kartoittamassa linnustoa. Hän vinkkaa aloittamaan sellaisista lintupaikoista, jotka muutenkin innostavat retkeilemään luontopoluilla tai vaikkapa meloen vesillä. Osaan kohteista pääsee myös julkisilla liikennevälineillä.
Opettele perusasiat, älä häiritse lintuja!
Retkeillä voi aina, mutta vuorokauden- ja vuodenajalla on iso merkitys sille, missä lintuja näkee tai kuulee. Kevät- ja syysmuutto näkyvät seudulla eri paikoissa ja ovat riippuvaisia vallitsevasta säästä. Pöllöretkillä ja yölaulajia etsiessä tarvitaan jo valistuneempia neuvoja. Pesinnän ja sulkasadon aikaan moni laji vetäytyy piiloon, mutta toisaalta pesistä lähteneitä poikasia näkee jopa kaduilla ja puistoissa.
Asutuksen lähelle tulevista linnuista osa on tottunut ihmisiin, mutta esimerkiksi pöllöt eivät ilmesty kaupunkiin ihmisten iloksi vaan etsimään ruokaa. Vastuullinen lintujen tarkkailija ei häiritse pesintöjä, metsästäviä petolintuja tai ruokintapaikalle tulevia pikkulintuja valokuvien tai muiden havaintojen vuoksi.
”Kuva ei koskaan saa olla niin tärkeä, että häiritään pesimä-, ruokailu- tai leporauhaa. Nälkäpöllölle on kohtalokasta, jos se juuri se yksi myyrä tai hiiri pääsee karkuun siksi, että joku haluaa ottaa oman kuvan lajista, joka taatusti on kuvattu satoja kertoja”, Tapani Saimovaara muistuttaa.
Mukaan linturetkille
Varmin tapa päästä mukaan opastetuille linturetkille on liittyä lintuyhdistykseen. Birdlife Päijät-Häme ei resurssien puitteissa pysty aina järjestämään opastettuja retkiä ulkopuolisille, mutta jonkin verran se tekee yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa. Tapahtumakalenterista voi seurata, millaisia retkiä jäsenille on tarjolla. Jäsenyys ei ole välttämätöntä, jos vain mukaan mahtuu.
Lahden seudulla maksullisia linturetkiä tarjoaa kokenut lintuharrastaja ja luontokuvaaja Petri Koivisto.