Salpausselkä Geopark - veden muovaama maisema

Päijät-Hämeessä sijaitseva Salpausselkä Geopark kertoo Suomen tunnetuimman, ainutlaatuisen geologisen kokonaisuuden tarinan. Viimeisimmän jääkauden jälkeensä jättämät ensimmäinen ja toinen Salpausselkä ulottuvat halki koko eteläisen Suomen, mutta Lahden seudulla Salpausselät ovat korkeimmillaan ja näyttävimmillään. Niihin liittyy täällä kansainvälisesti arvokkaita harjuja, kuten maisemiltaan upeat Kelvenne ja Pulkkilanharju Päijänteen kansallispuistossa.

Salpausselät ja harjut ovat muodostuneet pääasiassa viimeisimmän jääkauden sulamisvesivirtojen lajittelemasta ja kerrostamasta sorasta ja hiekasta. Mannerjäätikkö ja sen sulamisvedet ovat osaltaan muokanneet myös kalliokohteitamme sellaisiksi kuin ne ovat tänä päivänä. Kalliomme ovat ikivanhoja – ne ovat syntyneet noin 1 600 – 1 900 miljoonaa vuotta sitten, ja niitä on kuluttanut aikojen saatossa useampikin jääkausi.

Nimensä mukaisesti Salpausselät salpaavat Suomen vesistöt - ensimmäiseltä Salpausselältä Päijät-Hämeestä alkaa Järvi-Suomi. Salpausselältä pohjoiseen lukuisat vesistöt pienistä suppalammista Suomen toiseksi suurimpaan järveen Päijänteeseen ovat olennainen osa alueemme maisemaa ja tarjoavat upeita virkistyskäyttömahdollisuuksia niin alueen asukkaille kuin matkailijoillekin.

Tärkeä osa alueemme vedestä on kuitenkin näkymättömissä - Salpausselät ja harjut kätkevät sisälleen sora- ja hiekkakerrosten suodattamat runsaat pohjavesivarat. Pohjavesi purkautuu paikoitellen kirkasvetisiin lähteisiin, järviin ja puroihin. Noin neljäsosa suomalaisista juo alueemme vettä: alueen asukkaat saavat huippulaatuisen hanavetensä pohjavedestä, ja pääkaupunkiseudun juomavesi on lähtöisin eteläiseltä Päijänteeltä. Vesi kulkee Helsinkiin pitkin 120 kilometrin pituista Päijänne-tunnelia, joka on maailman toiseksi pisin tunneli.

 

Salpausselät ja harjut

Jääkauden jälkeensä jättämät Salpausselkien reunamuodostumat ovat Suomen tunnetuin geologinen kokonaisuus. Maaston monimuotoisuus suppakuoppineen, jyrkkine rinteineen ja muinaisrantoineen muodostaa ainutlaatuisen geologisen näyttämön, joka on näyttävimmillään ja korkeimmillaan Päijät-Hämeessä.

 

Puhtaita vesiä

Salpausselkä Geopark -alueen pohjavesimuodostumat ovat valtakunnallisesti merkittäviä ja tarjoavat alueen asukkaille huippulaatuisen hanaveden. Pääkaupunkiseudulla juodaan eteläisen Päijänteen vettä. Vesistöt muodostavat tärkeän osan alueen maisemia ja elinympäristöä. Vesiensuojelussa ja sen tutkimuksessa on täällä tehty pitkäjänteistä ja tuloksellista työtä.

 

Tutustu alueen kohteisiin

Ensimmäinen ja toinen Salpausselkä, pitkät harjujaksot, jylhät kalliot sekä sadat järvet saarineen muodostavat maisemiltaan upean ja geologisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden. Salpausselkä Geopark -alueella sijaitsee lukuisa joukko mielenkiintoisia käyntikohteita – tervetuloa tutustumaan!

 

Mikä on geopark?

Geopark on yhtenäinen maantieteellinen alue, joka sisältää kansainvälisesti merkittäviä geologisia kohteita. Geopark kertoo maiseman syntytarinaa ja nostaa esille alueen kohteita sekä paikallisia tuotteita ja palveluita. Alueen luonnon ja kulttuuriperinnön vaaliminen, paikallisidentiteetin vahvistaminen sekä kestävän kehityksen mukaisen elinkeinotoiminnan edistäminen ovat geopuistojen keskeisiä tavoitteita.

 

Maailmanlaajuinen geopark-verkosto

UNESCO Global Geopark on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn myöntämä nimike tietyt kriteerit täyttäville alueille. Vuosittain kasvavan, maailmanlaajuisen verkoston muodostavia UNESCO Global Geopark -alueita on vuoden 2020 alussa 41 maassa yhteensä 147. Suomessa on vasta yksi, Rokua. Salpausselkä Geopark -aluetta kehitetään täyttämään UNESCO Global Geopark -kriteerit.

 

Salpausselkä Geopark -yksikkö

Lahti Region Oy:n yhteydessä aloittaa 1.1.2020 toimintansa Salpausselkä Geopark -yksikkö, joka vastaa yhteistyössä geoparkiin sitoutuneiden kuntien kanssa Salpausselkä Geoparkin toiminnasta. Toiminta kohdistuu kuuden kunnan - Asikkala, Heinola, Hollola, Lahti, Padasjoki ja Sysmä - alueesta koostuvalle Salpausselkä Geopark -alueelle, jolle haetaan UNESCO Global Geopark -statusta.

 

 

Yhteystiedot

Kati Komulainen
toiminnanjohtaja

Riikka Mäyränpää
asiantuntija
Lahden kaupunki

Emma Marjamäki
ympäristökasvattaja
Lahden kaupunki

Salpausselkä Geopark somessa:

Facebook

Instagram

 

Salpausselkä Geopark -hanke

Salpausselkä Geoparkia on valmisteltu hankkeessa, jota toteuttavat vuosina 2017-2020 Lahden ammattikorkeakoulu, Geologian tutkimuskeskus ja Metsähallitus yhteistyössä kuntien ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Hanketta rahoittavat Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset EU:n maaseuturahastosta sekä LAMK ja hankkeessa mukana olevat kunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Padasjoki ja Sysmä.