Tervetuloa tutustumaan alueen kohteisiin!

Aurinkovuori, Asikkala

Valtakunnallisesti arvokas ja maisemaa hallitseva Aurinkovuori on II Salpausselkään kuuluva korkea reunamuodostuma-
selänne, jonka huipulta avautuvat upeat näköalat Päijänteelle ja Vesijärvelle.

 

Kammiovuori, Sysmä

Sysmän ja samalla Salpausselkä Geopark -alueen pohjoisosassa sijaitsevalta Kammiovuorelta avautuu hulppeat näköalat Päijänteelle.
Kammiovuoren lisäksi alueella on useita valtakunnallisesti merkittäväksi arvioituja jylhiä kalliokohteita.

 

Kapatuosian linnavuori, Hollola

Kapatuosia on mannerjäätikön sulamisvesivirtaan noin 12 000 vuotta sitten muodostunut jyrkkärinteinen harju, jonka arkeologisissa kaivauksissa on löydetty mm. jäännöksia puisista varustuksista. Mäen päällä sijaitsee näkötorni, josta voi ihailla upeita maisemia mm. Vesijärvelle.

 

Kelvenne, Päijänteen kansallispuisto, Padasjoki

Päijänteen kansallispuistossa sijaitseva Kelvenne on Suomen suurimpia ja komeimpia harjusaaria. Kelventeellä retkeilijää odottavat ihanat hiekkarannat, harjulehdot sekä laguunimaisen suojaisat ja kauniit, luonnonsatamina toimivat syvät suppalahdet. Saaren päästä päähän kulkee opastettu retkeilypolku.

Kuva: J. Väätäinen, GTK

 

Kiikunlähde, Hollola

Kiikunlähde Hollolassa on erikoisen värinsä vuoksi eksoottinen näky kuusimetsän keskellä. Harvinaisen suuri lähdeallas pysyy sulana talvellakin, koska pohjasta purkautuu jatkuvasti noin viisiasteista vettä. Muistathan kunnioittaa niin luonnon kuin alueen asukkaidenkin rauhaa vieraillessasi tässä ainutlaatuisessa, yksityisalueella sijaitsevassa paikassa.

 

Kullasvuori, Padasjoki

Padasjoen laivarannan vieressä sijaitsevan Kullasvuoren ulkoilualueen maisematornista avautuvat upeat näkymät Päijänteen kansallispuiston maisemiin. Kullasvuori on osa harjua, joka on kasautunut jääkauden loppuvaiheessa jäätikön sulamisvesien kuljettamasta sorasta ja hiekasta Tuomasvuoren kallioisen mäen kupeeseen.

 

Lapakisto, Lahti

Lapakisto on suosittu päiväretkikohde ja Etelä-Suomessa erittäin merkityksellinen luonnonsuojelualue laajuutensa ja luonnonpiirteidensä monipuolisuuden vuoksi. Alueelle ominaisia ovat pitkänomaiset järvet ja niitä reunustavat jylhät avokalliomäet, joiden välissä on metsäisiä suoalueita. Alueella voi kulkea viidellä maastoon merkityllä reitillä, joiden varrella on laavuja ja tulipaikkoja.

 

Lehmusreitti, Lahti

Lahden keskustan aluetta kiertävä Lehmusreitti kulkee enimmilläänkin vain noin kahden kilometrin etäisyydellä kauppatorilta. Vaihtelevissa kaupunkimetsissä, puistoissa, kulttuuriympäristöissä ja Salpausselän maastoissa kulkevan reitin pituus on noin 11 kilometriä. Reitin varrella on lukuisa joukko kiinnostavia kohteita, mm. Häränsilmän suppalampi sekä Radiomäki.

Kuva: Ossi Saarinen

 

Linnaistensuon luonnonsuojelualue, Lahti

Lahden keskustan lähellä sijaitseva Linnaistensuo kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan. Luonnonsuojelualue on perustettu säilyttämään edustava näyte eteläsuomalaisesta suoluonnosta. Suomaisemaa pääsee ihailemaan suon poikki kulkevalta pitkospuureitiltä.

 

Onkiniemen liikkuva kivi, Sysmä

Mannerjäätikön siloittaman kallion päällä seisova siirtolohkare on Suomen tunnetuin kiikkuva lohkare, joka on helppo bongata valtatie E75:n varrella.
Mannerjäätikkö on sijoittanut tämän siirtolohkareen erikoiseen asentoonsa.

 

Pajulahti, Lahti

Lahden Nastolassa sijaitsevan Liikuntakeskus Pajulahden kahvilan seinämässä on esillä useita metrejä puhdasta louhittua kallion pintaa. Seinämän kallio koostuu pääosin kahdesta kivilajista: vaalea graniitti ja tumma kiilleliuske. Täällä lähes 2 miljardia vuotta vanha peruskalliomme on harvinaisen helposti nähtävillä. Pajulahtea ympäröi monipuolinen luonto järvineen.

 

Pirunkirkko, Paistjärven retkeilyalue, Heinola

Mannerjään muovaama, jylhä rapakivinen Pirunkirkko Paistjärven retkeilyalueella Heinolassa on vaikuttava geologinen retkikohde. Retkeilyalueella on myös helppokulkuista harjumaastoa, nuotiopaikkoja sekä kirkasvetisiä järviä kallio- ja hiekkarantoineen.

 

Pulkkilanharju, Asikkala

Eteläisen Päijänteen poikki kulkeva, kapea Pulkkilanharju on ansaitusti äänestetty Suomen kauneimmaksi maisemareitiksi. Muinaisen mannerjäätikön sulamisvesivirran noin 11500 vuotta sitten kerrostama, valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluva harju on myös alueemme tärkeimpiä geologisia kohteita. Osa harjusta kuuluu Päijänteen kansallispuistoon, ja harjuluontoon voi tutustua merkityltä polulta.

 

Päijänteen kansallispuisto,
Padasjoki, Asikkala, Sysmä

Suomen toiseksi suurimman järven eteläosassa sijaitseva Päijänteen kansallispuisto koostuu noin 50 saaresta ja luodosta. Puhdas vesi, avarat suurjärvimaisemat, harjusaarten hiekkarannat ja jylhät kalliosaaret luovat upeat puitteet retkeilylle. Maitse puistoon voi tutustua Pulkkilanharjulla, Päijätsalossa ja Virmailassa. Alueen kunnissa on vierasvenesatamat palveluineen, ja kesäaikaan Kelventeen saareen pääsee reittiliikenteen kyydissä.

 

Päijätsalo, Sysmä

Päijätsalon kallioinen saari Päijänteen itärannalla on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja kuuluu osittain Päijänteen kansallispuistoon. Lähellä Sysmän kirkonkylää sijaitseva saari on lähes mantereessa kiinni, ja sinne pääseekin myös tietä pitkin. Jylhän Päijätsalon laki kohoaa 85 metriä Päijänteen pintaa korkeammalle, ja näkötornista avautuu kaunis näköala Päijänteen suurimmalle selälle, Tehinselälle.

 

Salpausselkä, Lahden urheilukeskus

Useimmille tulee Salpausselästä ehkä ensimmäisenä mieleen talviurheilu. Lahdessa Salpausselällä onkin järjestetty kansainvälisiä hiihtokilpailuja 1920-luvulta lähtien, ja tämä on tärkeä osa alueen kulttuurihistoriaa. Juuri tästä paikasta on kehkeytynyt MM-kisojenkin arvoinen kilpaurheilun näyttämö jääkauden muovaamien monimuotoisten maastonmuotojen takia.

 

Tiirismaa ja Pirunpesä, Hollola

Tiirismaa Hollolassa on Etelä-Suomen korkein kohta. Pirunpesä on mahtava Tiirismaan kvartsiittikalliota lävistävä rotko, joka houkutteli matkailijoita jo 1800-luvulla. Rotko on parhaimmillaan muutaman metrin levyinen, ja sen seinämät ovat jopa 20 metriä korkeita. Tiirismaan kierros on 4,5 km pituinen opastettu retkipolku, jonka varrella on mm. kotalaavu ja tulipaikka.

 

Vierumäki, Heinola

Vierumäki sijaitsee Toisella Salpausselällä, joka kerrostui mannerjäätikön reunan eteen vajaat 12 000 vuotta sitten. Urheiluopiston pohjoispuolella Salpausselkään liittyy pitkittäisharju, joka on kerrostunut mannerjäätikön sulamisvesien kuljettamasta ja lajittelemasta sorasta ja hiekasta. Pienten järvien reunustamilla, erityisen kapeilla ja jyrkkärinteisillä harjuselänteillä kulkevilta poluilta voi ihailla harvinaisen kauniita maisemia.

 

Vääksyn kanava, Asikkala

Toisen Salpausselän poikki kulkeva Vääksyn kanava valmistui vuonna 1871 ja on Euroopan vilkkaimmin liikennöityjä sisävesikanavia. Kanava yhdistää Vesijärven ja Päijänteen, joiden välinen korkeusero on noin kolme metriä. Kanavamiljöö muodostaa viehättävän kokonaisuuden vieressä virtaavan Vääksynjoen ja Vanhan Vääksyn kanssa. Alueella on mm. puistoja, luontopolkuja ja vesimyllymuseo.