Maailmanlaajuinen geopark-verkosto

UNESCO Global Geopark on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn myöntämä nimike geologisesti merkittävälle alueelle. Kaikkiaan maailmassa on 161 UNESCO Global Geopark -aluetta 44 maassa (tilanne elokuussa 2020). Kohteiden määrä kasvaa jatkuvasti, sillä vuosittain hyväksytään uusia alueita hakemusten ja maastoarviointien perusteella.

Global Geoparks -verkosto on vuonna 2004 perustettu maailmanlaajuinen yhteistyöorganisaatio, johon kuuluvat kaikki UNESCO Global Geopark -kohteet. Verkoston tarkoituksena on mm. jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä geologisen perinnön vaalimisesta ja siihen perustuvasta kestävästä geomatkailusta. Eurooppalaiset geopuistot muodostavat Euroopan Geopark-verkoston.

UNESCO Global Geopark –kohteet ovat geologisia kohteita, mutta konseptiin kuuluu olennaisesti myös alueen kulttuurin, historian ja luontoarvojen esille tuominen. Geopark-organisaatioiden tehtävänä on mm. kestävän matkailun ja aluetalouden edistäminen sekä oman lähiympäristön tuntemuksen ja paikallisidentiteetin vahvistaminen kehittämällä kaiken ikäisille suunnattua opetusta, kasvatusta ja tiedonlevitystä. Tärkeää on myös verkostoituminen, yhteistyö ja vastavuoroinen oppiminen muiden geopark-kohteiden kanssa. Geopuistot pyrkivät omassa toiminnassaan edistämään YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) tavoitteiden toteutumista.

Suomen ensimmäinen UNESCO Global Geopark on Rokua Geopark. Heinäkuussa 2020 Suomi sai uuden kohteen verkostoon, kun Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark hyväksyttiin mukaan. Myös Saimaa Geopark on jättänyt hakemuksen UNESCOlle. Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Padasjoen ja Sysmän alueesta koostuvaa Salpausselkä Geopark -aluetta kehitetään täyttämään UNESCO Global Geopark -kriteerit. Tavoitteena on jättää UNESCO-hakemus vuonna 2020.