Maailmanlaajuinen geopark-verkosto

UNESCO Global Geopark on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn myöntämä nimike geologisesti merkittävälle alueelle. Kaikkiaan maailmassa on vuoden 2020 alussa 147 UNESCO Global Geopark -aluetta 41 maassa. Kohteiden määrä kasvaa jatkuvasti, sillä vuosittain hyväksytään uusia alueita hakemusten ja maastoarviointien perusteella.

Global Geoparks -verkosto on vuonna 2004 perustettu maailmanlaajuinen yhteistyöorganisaatio, johon kuuluvat kaikki UNESCO Global Geopark -kohteet. Verkoston tarkoituksena on mm. jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä geologisen perinnön vaalimisesta ja siihen perustuvasta kestävästä geomatkailusta. Eurooppalaiset geopuistot muodostavat Euroopan Geopark-verkoston.

UNESCO Global Geopark –kohteet ovat geologisia kohteita, mutta konseptiin kuuluu olennaisesti myös alueen kulttuurin, historian ja luontoarvojen esille tuominen. Geopark-organisaatioiden tehtävänä on mm. kestävän matkailun ja aluetalouden edistäminen sekä oman lähiympäristön tuntemuksen ja paikallisidentiteetin vahvistaminen kehittämällä kaiken ikäisille suunnattua opetusta, kasvatusta ja tiedonlevitystä. Tärkeää on myös verkostoituminen, yhteistyö ja vastavuoroinen oppiminen muiden geopark-kohteiden kanssa. Geopuistot pyrkivät omassa toiminnassaan edistämään YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) tavoitteiden toteutumista.

Suomen toistaiseksi ainoa UNESCO Global Geopark on Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kuntien alueella Rokuan kansallispuiston, Oulujokilaakson ja Oulujärven maisemissa sijaitseva Rokua Geopark. Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Lahden, Padasjoen ja Sysmän alueesta koostuvaa Salpausselkä Geopark -aluetta kehitetään täyttämään UNESCO Global Geopark -kriteerit. Tavoitteena on jättää UNESCO-hakemus vuonna 2020. Kahden suomalaisen kohteen hakuprosessi on kesken: Saimaa Geopark jätti hakemuksen vuonna 2017 ja Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark vuonna 2018.