Lahden seudun oppaiden kesäkierrokset 2017

Lahden seudun oppaiden kesäkierrokset 2017

Oppaat: Marja-Leena Ahtiainen, Helli Jalas, Sinikka Koskinen, Jaakko Petäjä, Tuula Santala,
Anneli Seppälä, Kyösti Toivonen, Seppo Toivonen,

Hinnat: Kävely 5 € (alle 15-vuotiaat lapset maksutta aikuisen seurassa), linja-autokierros 15 €. Opastusmaksut maksetaan oppaalle käteismaksuna kierroksen alussa.

Opastuskieli on suomi, jos erikseen ei ole muuta mainittu. Kierros toteutuu, jos on yksikin osallistuja. Varustaudu kierroksille sään mukaisilla asusteilla ja jalkineilla.
Linja-autokierroksille voi ilmoittautua myös ennakkoon (mieluiten sähköpostilla): seppo.toivonen (at) phnet.fi tai puh 050-309 2232, anneli.seppala (at) gmail.com.

Perinteisiä keltaisia kesäkierrosesitteitä voi noutaa mm. Trion Infosta, Lahden kirjastoista, opistoista jne.

**LINJA-AUTOKIERROKSET
Ma 5.6. klo 17-19 Salpausselkä – geologiaa ja historiaa linja-autokierros (linja-auto 15 €, opas Helli Jalas)
Lähtö: Turistipysäkki Marolankatu
Salpausselkä on Lahden historian ja tunnettavuuden kannalta keskeinen. Tämä jääkauden sulamisvaiheen tuloksena syntynyt, koko eteläistä Suomea halkova (ensimmäinen) Salpausselkä on komeimmillaan juuri Lahden kohdalla. Ajelemme pitkin Salpausselkää sekä pohjois- ja eteläpuolella poiketen. Tutustumme alueen geologiaan ja Salpausselkien merkitykseen Lahden ja lähialueen kehityksessä. Kierroksella selviää myös, mikä on Salpausselän alueelle kaavailtu Unescon Geopark-hanke. Voit varata paikan joko helli.jalas (at) phnet.fi tai seppo.toivonen (at) phnet.fi

Ke 28.6. klo 17-19 Lahti tutuksi linja-autokierros (linja-auto 15 €, opas Anneli Seppälä)
Lähtö: Turistipysäkki Marolankatu
Lahdesta tuli 1905 kaupunki, jonka kartta pohjautui kauppalan aikaiseen ruutuasemakaavaan. Tuolloin kaupungissa oli asukkaita muutama tuhat. Lahti ja Nastola yhdistyivät 1.1.2016, joten nykyään Lahdessa on asukkaita lähes 130 000.
Tällä kierroksella tutkailemme monille lahtelaisille päällisin puolin jo ehkä tutuilta tuntuvia kohteita, mutta joiden taustoista tai tarinoista monellakaan ei kenties ole tietoa. Kierroksella selviää, kuinka kissa pääsi Lahden kylän aikaan kylän läpi laskeutumatta välillä maahan, miksi Mustankallionmäkeä sanotaan Pyhättömäksi ja Metelinmäeksi ja mistä tulee Tornator. Entä kuka on sanonut: ”Tehdään torista niin avara ja Aleksanterinkadusta niin leveä, että tulevillakin sukupolvilla on tilaa, missä kulkea”? Hyppää linja-auton kyytiin, niin monet koti-Lahden salaisuudet selviävät. Voit varata paikkasi myös: anneli.seppala (at) gmail.com.

Pe 11.8. klo 17-19 Lahti sodassa 1918 linja-autokierros (linja-auto 15 €, opas Seppo Toivonen)
Lähtö: Turistipysäkki Marolankatu
Tammikuun lopussa 1918 aloitti punakaarti Lahdessa vallankumouksen ja miehitti kaupungin tärkeimmät kohteet 28.1.1918. Punaisten valta kesti 19.4.1918 asti, jolloin saksalaiset valtasivat kaupungin. Taistelut päättyivät 1.5. punaisten antautumiseen. Kierroksella tutustutaan punaisen vallan ajan paikkoihin, käydään taistelupaikoilla, Fellmanin pellolla ja lopuksi Hennalan kasarmialueella.
Voit varata matkasi myös puh. 050 309 2232 tai seppo.toivonen (at) phnet.fi

**KÄVELYKIERROKSET LAHDESSA
Ti 9.5. klo 17.30-19 Suksin sen tehnyt on Suomen mies – tarinoita Urheilukeskuksen vaiheilta (kävely, opas Helli Jalas)
Lähtö: Hiihtomuseon edestä Salpausselänkatu 8
Anton Collin ja Tapani Niku saavuttivat kaksoisvoiton Holmenkollenin kisoissa 1922. He olivat ensimmäiset ei-norjalaiset voittajat Holmenkollenilla. Suomessa syntyi suuri hiihtoinnostus ja ensimmäiset Salpausselän kisat järjestettiin seuraavana vuonna. Vuosien varrella kisat ovat kehittyneet ja muuttaneet muotoaan mutta perinne jatkuu edelleen. Hiihdon MM-kisat 2017 olivat Salpausselällä järjestetetyt seitsemännet MM-kisat.

Ke 17.5. klo 17.30-19 Lanupuisto ja sataman aarteet (kävely, opas Jaakko Petäjä)
Lähtö: Kahvila Karirannan edestä Satamakatu 9
Kierroksella tutustutaan laivaliikenteen ja rautatien historiaan satamassa. Kuulemme myös ainutlaatuisen Olavi Lanun teosten synty- ja synnytyshistoriaa veistospuistoon Kariniemen kaupunkipuistossa. Kierroksella selviää myös miten Troijan hevonen päätyi satamaan. Päivitämme Puuarkkitehtuuripuiston nykytilan. Kuinka Lontoon Shard ja Piano-paviljonki liittyvät toisiinsa?

Ke 24.5. klo 17.30-19 Julkisia veistoksia torilta Sairaalanmäelle (kävely, opas Tuula Santala)
Lähtö: Turistipysäkki Marolankatu
Aloitamme kierroksen alatorilta ja torilta ja muistelemme siellä olleita veistoksia kuvanveistäjineen. Myös siellä olevat uudet taideteokset tulevat tutuiksi. Jatkamme Mariankadun veistosten ja reliefien kautta Lahden kaupungintalon puistoon ja sieltä edelleen Sairaalanmäelle. Matkan varrella tietoa kuvanveistäjien elämästä ja muista teoksista kuvien kera. Tervetuloa mukaan kaikki taiteesta kiinnostuneet!

Pe 26.5. klo 17.30-19 Hennalan kasarmialue (kävely, opas Seppo Toivonen)
Lähtö: Upseerikerhon edestä Upseerikerhonkatu 3
Hennalan kasarmeilla on yli satavuotias historia. Varuskunta loppui, mutta kasarmit jäivät ja ovat saamassa uuden elämän. Kierroksen aikana kierretään koko alue.

Ti 30.5. klo 17.30-19 Kartanoelämää Augustin aikaan (kävely, opas Anneli Seppälä)
Lähtö:Turistipysäkki Marolankatu
Lahden Kartano, nykyisin Historiallinen museo, on valmistuttuaan 1890-luvun lopussa ollut luultavasti Lahden näyttävin rakennus. Kun Vesijärveltä katseli kartanoon päin, näytti rakennus aikalaisten silmissä suorastaan linnalta. Tätä ”linnaa” asusti kauppalan katteiniksi kutsuttu August Fellman yhdessä rouvansa Iidan ja kolmen lapsensa kanssa. Töitä riitti kartanossa, koska kaikki tehtiin miesvoimin ja pitkälti käsin. Piikoja, renkejä, päivätyöläisiä, mäkitupalaisia ja alustalaisia kartanossa oli tuolloin kymmenittäin. Yksistään kartanon 22 huoneen lämmittämiseen tarvittiin kylminä talvipäivinä useita sisä- tai pikkupiikoja. Kapteeni, myöhemmin hovineuvos, August Fellman on ollut kenties merkittävin lahtelainen kautta aikain. Fellman oli mukana lähes kaikissa hankkeissa, mitä Lahdessa kylän, kauppalan ja vielä kaupunginkin aikaan suunniteltiin ja toteutettiin. Hän avusti mielellään monissa silloisissa hankkeissa rahallisesti, mutta oli myös henkisesti mukana työntekijöittensä ja Lahden ja Hollolan asukkaitten arjessa. Fellman järjesti Kartanossaan pääsiäisenä 1903 perustuslaillisten lakimiesten salaiset ”vaatimattomat päivälliset”, joihin osallistui 173 lakimiestä Helsingistä asti. Tuo tilaisuus koitui syvästi isänmaallisen Fellmanin kohtaloksi, sillä ”päivällisten” seurauksena hän joutui lähtemään maanpakoon Ruotsiin.
Kierroksellamme tutkimme Kartanon ympäristöä. Pohdimme minkälainen Kartanon alue on ollut Augustin aikaan ja Augustin kuoleman jälkeen ja miten Kartanossa elettiin. Mistä syystä Kartanon omistajasuvun ote Kartanosta heltisi – ja lopulta Kartanon maat ja mannut siirtyivät muitten omistukseen. Augustin henki leijailee vielä nykyäänkin Kartanon maisemissa, kun Kartano herää eloon loppukesän näytelmässä.

Ti 6.6. klo 17.30-19 Kun Radiomäelle sähkökirkkoa rakennettiin (kävely, opas Anneli Seppälä)
Lähtö: Museon portti Radiomäenkatu 38
Lahden Radiomäkeä on aikojen saatossa kutsuttu muillakin nimillä, esimerkiksi Selänmäki, Paviljonginmäki ja Hautausmaanmäki. Mäki on ollut monenlaisten tapahtumien ja tilaisuuksien näyttämö vuosikymmenien ajan. Lahden ensimmäinen hautausmaa mäelle perustettiin jo kauppalan aikaan 1894 ja urheilukenttä 1922. Sotanäyttämönäkin mäki on joutunut olemaan 1918-sodassa, jolloin mäen länsireunaan punaiset kaivoivat juoksuhautojaan. Toki mäellä on varsin erikoinen muistutus myös talvisodasta. Mäen ulkonäkö muuttui erityisen paljon, kun sinne alettiin rakentaa radiomastoja syksyllä 1927. Mastot valmistuivat noin 1½ kuukaudessa ja sekös oli ihmettelyn paikka silloisille kaupunkilaisille. Mastojen kautta välitettiin Helsingin radio-ohjelmat musiikista kuunnelmiin ja muihin puheohjelmiin. Sotien aikaan mastojen kautta välitettiin salaisia tiedotteita myös kaukopartiomiehille, jotka suorittivat omia sota-ajan tehtäviään Neuvostoliiton puolella. Lahden ensimmäinen radioasema valmistui 1928, ja uusi, ajanmukainen tiilirakennus 1935. Radiomäeltä on hulppeat näkymät pohjoiseen ja etelään. Kierrämme mäen ja tutkimme, mitä kaikkea muutakin alueella on ollut ja on.

Ma 12.6. klo 17.30-19 Radanvarsi. Lyhyt matka – pitkä historia (kävely, opas Anneli Seppälä)
Lähtö: Asematori Mannerheimin patsas
Lahteen saapui ensimmäinen juna vuonna 1869, ja koko rautatie, Helsingistä Riihimäen, Lahden ja Viipurin kautta Pietariin, valmistui 1870. Lahden asema yhdessä Vesijärven aseman kanssa oli vuosisadan vaihteessa Suomen vilkkaimpia rautatieasemia, jonka kautta kulkivat niin ihmiset kuin tavaratkin – halot
ja lamppuöljyt. Radan varteen alkoi muotoutua pienteollisuutta ja varastoja, ja lisää vauhtia kehitykselle antoi Loviisan radan rakentaminen 1900-luvun alussa. Sotien aikaan Lahden kautta kulki sotakalustoa, sotilaita, evakoita, siviilejä – ja sotalapsia. Rautatienkadun alkupäähän kohosi useita hotelleja ja Lahden Kirjapaino Oy:n rakennus, jossa sijaitsee edelleenkin Pikku Teatteri. Lotilaan perustettiin 1890-luvun lopussa Hollolan emäpitäjän vaivaistaloalue, jossa on meidän päiviimme asti säilynyt pari rakennusta.
Tällä kierroksella kuljemme pienen matkan, mutta pitkän historian ja tutkimme, mitä radan varressa on ollut ja mitä on vielä jäljellä. Alkuvuodesta 2016 valmistunut uusi matkakeskus muutti aluetta oleellisesti. Tulepa mukaan mielenkiintoiseen rautatienvarren maailmaan!

Ti 13.6. klo 17.30-19 Kirjailijoita ja kartanoromantiikkaa (kävely, opas Helli Jalas)
Lähtö: Mukkulan kartanon edestä Niemenkatu 30
Mukkulan kartanolla on pitkä historia herraskartanosta kaupungin omistamaksi matkailukeskukseksi. Vuosien hiljaiselon jälkeen Mukkulan kartano on uudistunut. Kirjailijat kokoontuivat Mukkulan puistossa ensimmäisen kerran 1963 ja kesällä 2015 kirjailijakokous pidettiin jälleen Mukkulassa. Vuonna 2017 kirjailijat kokoontuvat Lahden kansanopistolla, mutta kirjailijakokousten historia on osa Mukkulan ominaislaatua. Entiselle leirintäalueelle sijoittunut tapahtumapuisto, luonnonsuojelualue ja Vesijärven maisemat ovat tänä päivänä myös olennainen osa Mukkulan kartanon ympäristöä.

Ke 14.6.klo 17.30-19 Kaupunginjohtaja Olavi Kajalan aika 1942 - 1967 (kävely, opas Jaakko Petäjä)
Lähtö: Konserttitalon edestä Sibeliuksenkatu 8
Totuuksia ja tarinoita Konserttitalolta Historialliselle Museolle, Kirkonmäeltä Olavinlinnaan. Lahden väkiluku kolminkertaistui Lahden pitkäaikaisimman kaupunginjohtajan, legendaarisen Olavi Kajalan kaudella. Kajala oli dynaamisen kaupungin energiapakkaus. Kuulemme senkin, miten Olavi Kajala toimi kaupunkioppaana nuorelle Jörn Donnerille.

Ti 20.6. klo 17.30-19 Lanupuisto ja sataman aarteet (kävely, opas Jaakko Petäjä)
Lähtö: Kahvila Karirannan edestä Satamakatu 9
Kierroksella tutustutaan laivaliikenteen ja rautatien historiaan satamassa. Kuulemme myös ainutlaatuisen Olavi Lanun teosten synty- ja synnytyshistoriaa veistospuistoon Kariniemen kaupunkipuistossa. Kierroksella selviää myös miten Troijan hevonen päätyi satamaan. Päivitämme Puuarkkitehtuuripuiston nykytilan. Kuinka Lontoon Shard ja Piano-paviljonki liittyvät toisiinsa?

Pe 30.6. klo 17.30-19 Hennala 1918 (kävely, opas Seppo Toivonen)
Lähtö: Upseerikerhon edestä Upseerikerhonkatu 3
Taistelut Lahdessa päättyivät 1.5.1918. Yli 10 000 punavankia siirrettiin Hennalaan. Kasarmialue toimi punavankileirinä vajaan vuoden verran. Yli 1000 ihmistä menetti henkensä.

Ti 4.7. klo 17.30-19 Julkisia veistoksia torilta Sairaalanmäelle (kävely, opas Tuula Santala)
Lähtö: Turistipysäkki Marolankatu
Aloitamme kierroksen alatorilta ja torilta ja muistelemme siellä olleita veistoksia kuvanveistäjineen. Myös siellä olevat uudet taideteokset tulevat tutuiksi. Jatkamme Mariankadun veistosten ja reliefien kautta Lahden kaupungintalon puistoon ja sieltä edelleen Sairaalanmäelle. Matkan varrella tietoa kuvanveistäjien elämästä ja muista teoksista kuvien kera. Tervetuloa mukaan kaikki taiteesta kiinnostuneet!

Pe 5.7. klo 17.30-19 Urheilua Lahdessa yli 110 vuotta (kävely, opas Jaakko Petäjä)
Lähtö: Historiallisen museon edestä Lahdenkatu 4

Ti 11.7. klo 17.30-19 Tallinpassi ja Varikko (kävely, opas Anneli Seppälä)
Lähtö: Salpausselän koulun piha Hämeenlinnantie 3
Kierros alkaa Salpausselän koulun pihasta, josta jatkamme entiselle Vesijärven asemalle vievän rautatiesillan yli. Sillan tuntumassa kuulet tosikertomuksen 1940-luvun Kartanon sonnista, jonka kohtalo oli onneton. Jepulis Penjamin työmatka kaupunkiin kulki Hämeenlinnan tietäkin, ja voi sitä varhaisen aamun oopperaa, minkä Jepulis asukkaille esitti! Kuljemme vanhan asuinalueen kautta Tallinpassin varikkoalueelle, joka on mielenkiintoinen kokonaisuus Lahden rautatiehistoriaa. Alueella ovat edelleen vanha veturitalli, veturien kääntöpöytä sekä vesitorni, josta saatiin vettä vetureihin, höyryveturi sekä vanha koulu. Muutama vuosi sitten aluetta alettiin valmistella asuinrakennuskuntoon; vanhat, puiset, aikoinaan rautatieläisten asuttamat asuinrakennukset tyhjennettiin, laudat lyötiin toimistojen ja veturitallin ikkunoihin ja osa junavaunuista vietiin pois. Alue näytti kuihtuvan unholaan, ”termiitit iskivät” tyhjentyneisiin rakennuksiin ja vielä viime kesänä Varikon alue oli surullinen näky poltettuine ulkorakennuksineen. Nyt kuitenkin on uusi aika koittanut alueelle. Entinen rautatievirkailijoiden asuintalo on remontoitu entiseen malliin, mutta nykyaikaiseksi. Alueelle on saatu jo muutama yrittäjäkin, jotka pitävät silmällä kulkijoita ja heidän ansiostaan paikalta ovat hävinneet ”termiitit” lähes kokonaan.
Varikkoalue elää uutta ajanjaksoa. Kierroksella kuulet ja näet enemmän!


Ke 12.7. klo 17.30-19 Iltapromenadi rouva Lindin seurassa (kävely, opas Tuula Santala)
Lähtö: Kaupungintalon edestä Harjukatu 31
Leppoisa iltapromenadi kaupungintalon puistossa. Eletään 1940-luvun loppua - kauppiaanrouva Lind kertoo elämästään Lahden kylässä, kauppalassa sekä nuoressa Lahden kaupungissa. Hän tuntee monet lahtelaiset merkkihenkilöt, on elänyt Lahdessa sota-ajat, tietää taustat ja tarinat. Kierros sopii myös liikuntarajoitteisille.

Ti 18.7. klo 17.30-19 Lanupuisto ja sataman aarteet (kävely, opas Jaakko Petäjä)
Lähtö: Kahvila Karirannan edestä Satamakatu 9
Kierroksella tutustutaan laivaliikenteen ja rautatien historiaan satamassa. Kuulemme myös ainutlaatuisen Olavi Lanun teosten synty- ja synnytyshistoriaa veistospuistoon Kariniemen kaupunkipuistossa. Kierroksella selviää myös miten Troijan hevonen päätyi satamaan. Päivitämme Puuarkkitehtuuripuiston nykytilan. Kuinka Lontoon Shard ja Piano-paviljonki liittyvät toisiinsa?

Ke 19.7.klo 17.30-19 Kaupunginjohtaja Olavi Kajalan aika 1942 - 1967 (kävely,
opas Jaakko Petäjä)
Lähtö: Konserttitalon edestä Sibeliuksenkatu 8
Totuuksia ja tarinoita Konserttitalolta Historialliselle Museolle, Kirkonmäeltä Olavinlinnaan. Lahden väkiluku kolminkertaistui Lahden pitkäaikaisimman kaupunginjohtajan, legendaarisen Olavi Kajalan kaudella. Kajala oli dynaamisen kaupungin energiapakkaus. Kuulemme senkin, miten Olavi Kajala toimi kaupunkioppaana nuorelle Jörn Donnerille.

Pe 21.7. klo 17.30-19 Hennalan kasarmialue (kävely, opas Seppo Toivonen)
Lähtö: Upseerikerhon edestä Upseerikerhonkatu 3
Hennalan kasarmeilla on yli satavuotias historia. Varuskunta loppui, mutta kasarmit jäivät ja ovat saamassa uuden elämän. Kierroksen aikana kierretään koko alue.


Ke 26.7. klo 17.30-19 Rautatienkatu ja pormestari Lyytikäinen (kävely,
opas Anneli Seppälä)
Lähtö: Asematori Mannerheimin patsas
Kun Lahteen saatiin Helsingistä Pietariin kulkeva rautatie 1870, kuului rautatieaseman alue Hollolan emäpitäjään. Lahden kylän keskusta oli kuitenkin jo tuolloin nykyisellä paikallaan, joten Lahti rakennutti tien asemalta keskustaan Hollolalta lunastetulle, niin sanotulle lisäysmaalle. Tie oli etenkin rospuuttoaikaan kelvottomassa kunnossa. Lahdesta tuli kaupunki vuonna 1905, ja kaupungin ensimmäiseksi pormestariksi valittiin tarmokas ja monissa kaupungin asioissa vaikuttanut Otto Lyytikäinen. Kun Lyytikäinen ensimmäisen kerran saapui Lahden rautatieasemalle, josta jatkoi keskustan suuntaan vossikalla, upposivat kiesien pyörät savivelliin akseleitaan myöten. Mahtoi siinä Lyytikäinen ihmetellä että minkälaiseen kaupunkiin olikin tullut pestatuksi. Kuljemme asemalta pitkin Rautatienkatua Aleksille ja nykyiselle kauppatorille. Reissun aikana kuulet Rautatienkadun historiaa, miten katu rakentui ja mitä kuuluu Rautatienkadun tunnelmiin nykyään. Katuhan on palannut entiseen loistoonsa, kun linja-autoasema siirrettiin alkuvuodesta 2016 Lahden rautatieaseman yhteyteen.

Ti 1.8. klo 17.30-19 Veistosten sotaa ja rauhaa (kävely, opas Anneli Seppälä)
Lähtö: Asematori Mannerheimin patsas
Lahti on kokenut sotien kauhuja niin vuoden 1918 sodan kuin talvi- ja jatkosodankin aikana. Vuoden 1918 sodassa pommituksissa muun muassa kaupungintalo vaurioitui pahoin. Talvisodassa Lahti oli yksi pommitetuimmista paikkakunnista Suomessa, mutta jatkosodassa keskustan alueelle pommeja putosi vain sodan alkupäivinä eikä rakennuksiakaan kovin paljon tuhoutunut. Sodissa kaikki suomalaiset puolustivat isänmaatamme kuka mitenkin, omien voimiensa mukaan. Miehet rintamilla, naiset kotiseuduilla, mutta myös rintamilla, ja nuoret - jopa lapsetkin - auttoivat siinä missä suinkin pystyivät. Kierroksella tarkastelemme Lahtea sodista ja rauhasta kertovien muistomerkkien, patsaitten ja veistosten kautta. Tule kuulemaan tosiasioita ja kertomuksia tuhosta, rauhasta ja rakentamisesta.

Ke 2.8. klo 17.30-19 Iltapromenadi rouva Lindin seurassa (kävely, opas Tuula Santala)
Lähtö: Kaupungintalon edestä Harjukatu 31
Leppoisa iltapromenadi kaupungintalon puistossa. Eletään 1940-luvun loppua - kauppiaanrouva Lind kertoo elämästään Lahden kylässä, kauppalassa sekä nuoressa Lahden kaupungissa. Hän tuntee monet lahtelaiset merkkihenkilöt, on elänyt Lahdessa sota-ajat, tietää taustat ja tarinat. Kierros sopii myös liikuntarajoitteisille.

Ti 8.8. klo 17.30-19 Kartanoelämää Augustin aikaan (kävely, opas Anneli Seppälä)
Lähtö:Turistipysäkki Marolankatu
Lahden Kartano, nykyisin Historiallinen museo, on valmistuttuaan 1890-luvun lopussa ollut luultavasti Lahden näyttävin rakennus. Kun Vesijärveltä katseli kartanoon päin, näytti rakennus aikalaisten silmissä suorastaan linnalta. Tätä ”linnaa” asusti kauppalan katteiniksi kutsuttu August Fellman yhdessä rouvansa Iidan ja kolmen lapsensa kanssa. Töitä riitti kartanossa, koska kaikki tehtiin miesvoimin ja pitkälti käsin. Piikoja, renkejä, päivätyöläisiä, mäkitupalaisia ja alustalaisia kartanossa oli tuolloin kymmenittäin. Yksistään kartanon 22 huoneen lämmittämiseen tarvittiin kylminä talvipäivinä useita sisä- tai pikkupiikoja. Kapteeni, myöhemmin hovineuvos, August Fellman on ollut kenties merkittävin lahtelainen kautta aikain. Fellman oli mukana lähes kaikissa hankkeissa, mitä Lahdessa kylän, kauppalan ja vielä kaupunginkin aikaan suunniteltiin ja toteutettiin. Hän avusti mielellään monissa silloisissa hankkeissa rahallisesti, mutta oli myös henkisesti mukana työntekijöittensä ja Lahden ja Hollolan asukkaitten arjessa. Fellman järjesti Kartanossaan pääsiäisenä 1903 perustuslaillisten lakimiesten salaiset ”vaatimattomat päivälliset”, joihin osallistui 173 lakimiestä Helsingistä asti. Tuo tilaisuus koitui syvästi isänmaallisen Fellmanin kohtaloksi, sillä ”päivällisten” seurauksena hän joutui lähtemään maanpakoon Ruotsiin.
Kierroksellamme tutkimme Kartanon ympäristöä. Pohdimme minkälainen Kartanon alue on ollut Augustin aikaan ja Augustin kuoleman jälkeen ja miten Kartanossa elettiin. Mistä syystä Kartanon omistajasuvun ote Kartanosta heltisi – ja lopulta Kartanon maat ja mannut siirtyivät muitten omistukseen. Augustin henki leijailee vielä nykyäänkin Kartanon maisemissa, kun Kartano herää eloon loppukesän näytelmässä.

La 12.8. klo 13-15 Anttilanmäki (kävely, opas Anneli Seppälä)
Lähtö: Vihdinkadun tunneli Moisionkatu 8
Anttilanmäki kuului alun alkaen Hollolan emäpitäjään. Kun sinne alettiin rakentaa mökkejä, ei alueella ollut vielä edes asemakaavaa. Se oli lähinnä Hollolan ”takamaastoa”, jota kansan suussa kutsuttiin Paanantakaseksi. Vielä nykyäänkin Anttilanmäen alue on pikkukujineen varsin sokkeloinen, ja siksi kujilla kuljettaessa on helppo kuvitella menneen ajan maailma, tunnelma ja jopa tuoksut. Alue on museoviraston suojeluksessa, mutta uusi aikaa ulottuu jo Anttilanmäellekin. Alueen pohjoisosa on muuttunut kertaheitolla, kun radan varteen rakennettiin suuri kerrostalovyöhyke. Kierroksella kuulemme alueen historiaa ja nykyaikaa. Tulehan mukaan tutustumaan elokuiseen Anttilanmäkeen!

Ti 15.8. klo 17.30-19 Aikamatka satamassa (kävely, opas Jaakko Petäjä)
Lähtö: Kahvila Karirannan edestä Satamakatu 9
Nykyisin Lahden satama on parhaimmillaan kaupunkilaisten kesäinen olohuone. Sata vuotta sitten Lahden ja Niemen satama-alueet tarjosivat tuhansille lahtelaisille työtä ja toimeentuloa. Aikamatkalla satama-alueella käymme läpi miten oli ennen. Oli kaksi rataa ja kaksi satamaa sekä laaja työläisyhteisö niiden ympärillä.

Ke 16.8. klo 17.30-19 Lanupuisto ja sataman aarteet (kävely, opas Jaakko Petäjä)
Lähtö: Kahvila Karirannan edestä Satamakatu 9
Kierroksella tutustutaan laivaliikenteen ja rautatien historiaan satamassa. Kuulemme myös ainutlaatuisen Olavi Lanun teosten synty- ja synnytyshistoriaa veistospuistoon Kariniemen kaupunkipuistossa. Kierroksella selviää myös miten Troijan hevonen päätyi satamaan. Päivitämme Puuarkkitehtuuripuiston nykytilan. Kuinka Lontoon Shard ja Piano-paviljonki liittyvät toisiinsa?

Ma 21.8. klo 17.30-19 Metelinmäki ja Loukkaanotsa (kävely, opas Anneli Seppälä)
Lähtö: Kaupunginteatterin pääovi Kirkkokatu 14
Aikoinaan Mattilanmäen Loviisan radan takainen alue muotoutui kuin itsestään, kun sinne tehdastyöläiset rakensivat omat pikku mökkinsä perheelleen. Myöhemmin siellä kukkivat kymmenet omenapuut, joita paikallispoliisi Rautell huolellisesti helli ja kasvatti. Mustankallionmäen syrjässä sijainneesta haulitornista sinkoilivat haulit alas valupataan, ja Jepulis Penjami väritti arvaamattomalla käyttäytymisellään asukkaitten elämää.

Ke 23.8. klo 13-14.30 Lahden radiomastot ja Viipuri. Mitä yhteistä? (kävely,
opas Anneli Seppälä)
Lähtö: Turistipysäkki Marolankatu
Lahti ja Viipuri kuuluvat läheisesti yhteen, sillä tänne saapui ja kotiutui paljon juuri Viipurista tulleita karjalaisevakkoja talvi- ja jatkosodan aikana ja sodan loputtua. Vieläkin Lahden väkiluvusta sanotaan noin 7 % olevan juuriltaan karjalaisia. Lahteen tulleet evakot toivat mukanaan yrityksiä, kauppoja, kouluja, opistoja, yhdistyksiä, jotka työllistivät kaupunkiin asettuneita karjalaisia, mutta myös muita lahtelaisia. Monet karjalaisten perustamista ja/tai rakennuttamista rakennuksista ovat edelleen olemassa, mutta ajanhammas alkaa jo nakertaa evakkojen perintöä. Lahteen rakennettiin vuonna 1927 radiomastot, joilla on merkillinen yhteys suomalaisten ennen sotia omistaman Viipurin kanssa. Tuo yhteys on ollut oikea jännitysnäytelmä!

**KÄVELYKIERROKSET HEINOLASSA

To 27.7. klo 10-11.30 Kylpylämuistoja Heinolassa (kävely, opas Marja-Leena Ahtiainen)
Lähtö: Maaherrankatu 1 Heinola
Kypylämuistojen Heinolassa palaamme aikaan 100 vuotta sitten, jolloin Heinolan kylpylä eli vilkkaimpia vuosiaan. Teemme kävelykierroksen puistoja ympäröivien puutalojen alueella ja kuulemme, millaista elämä Heinolassa oli kylpyläaikaan.

Heinolan hautausmaakierrokset

To 15.6. klo 17.30-19 Heinolan hautausmaa (kävely, opas Marja-Leena Ahtiainen)
Lähtö: A.F. Aironkadun puoleiselta portilta, jossa hautausmaan alkuperäinen sisäänkäynti sijaitsi.
Kaupungin hautausmaa on sijainnut nykyisellä paikallaan residenssiseurakunnan perustamisesta alkaen,. Vuonna 1807 pidetyssä neuvottelussa sovittiin, että hautautausmaata ei perusteta kirkon lähelle, vaan residenssin lähelle, paikalle, johon ns. Kustaan sodan aikana (1788-1790) oli haudattu kaatuneita sotilaita.

To 20.7. klo 17.30-19 Heinolan hautausmaa (kävely, opas Marja-Leena Ahtiainen)
Lähtö: A.F. Aironkadun puoleiselta portilta, jossa hautausmaan alkuperäisen sisäänkäynti sijaitsi. Kaupungin hautausmaa on sijainnut nykyisellä paikallaan residenssiseurakunnan perustamisesta alkaen. Vuonna 1807 pidetyssä neuvottelussa sovittiin, että hautautausmaata ei perusteta kirkon lähelle, vaan residenssin lähelle, paikalle, johon ns. Kustaan sodan aikana (1788-1790) oli haudattu kaatuneita sotilaita.

To 10.8. klo 17.30-19 Heinolan vanha hautausmaa (kävely, opas Marja-Leena Ahtiainen)
Lähtö: Pitäjänkirkon edestä, Kirkkotie 1
Vuonna 1770 seurakunnan ainoaksi tulonlähteeksi mainittiin hautapaikkojen myynti, joka sovittiin lopetettavaksi Adolf Fredrikin valtiopäivillä rahvaanvalituksista samana vuoden maaliskuussa. Hautausten lopettaminen kirkkosaliin päättyi siihen, kun kirkkosaliin tehtiin kiinteä lattia vuonna 1775. Kirkkotarhaa, kirkon luona olevaa hautausmaata laajennettiin, ja on laajennettu, useaan otteeseen. Nykyisen kirkon rakentaminen käynnistyi 1755. Kirkollinen järjestäytyminen lienee käynnistynyt 1630-luvulla Suur-Hollolan alaisena saarnahuonekuntana.

**LAHDEN KAUPUNGINTALON KIERROKSET

Lähtö: Kaupungintalon edestä Harjukatu 31 Erityistä: Talossa on paljon portaita.
Yli sata-vuotias Lahden kaupungintalo on ympäristöineen suomalaisen jugend-arkkitehtuurin kokonaistaideteos. Kierroksella tutustumme arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelemaan, vuonna 1912 valmistuneeseen, Lahden kaupungintaloon monipuolisesti ja useassa kerroksessa. Talon seinien sisällä on vuosisadan aikana sattunut ja tapahtunut monia asioita, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet Lahden ja lahtelaisten elämään. Jos et tiedä - tai muista, keitä vietiin aikoinaan kaupungintalon kellon alle, tule kierrokselle – niin sitten tiedät.

Ti 16.5. klo 13-14.30 Lahden kaupungintalo (kävely, opas Helli Jalas)
TI 23.5. klo 13-14.30 Lahden kaupungintalo (kävely, opas Anneli Seppälä)

Ke 7.6. klo 13-14.30 Lahden kaupungintalo (kävely, opas Sinikka Koskinen)
Ke 14.6. klo 13-14.30 Lahden kaupungintalo (kävely, opas Helli Jalas)
Ke 2.8. klo 13-14.30 Lahden kaupungintalo (kävely, opas Anneli Seppälä)
Ke 9.8. klo 13-14.30 Lahden kaupungintalo (kävely, opas Sinikka Koskinen)
Ti 15.8. klo 13-14.30 Lahden kaupungintalo (kävely, opas Anneli Seppälä)
Ti 22.8. klo 13-14.30 Lahden kaupungintalo (kävely, opas Helli Jalas)
Ti 29.8. klo 13-14.30 Lahden kaupungintalo (kävely, opas Helli Jalas)
Ti 5.9. klo 13-14.30 Lahden kaupungintalo (kävely, opas Helli Jalas)

**HAUTAUSMAAKIERROKSET LAHDESSA

To 4.5. klo 17.30-19 Vanha hautausmaa (kävely, opas Helli Jalas)
Lähtö: hautausmaan pääportti Radiomäenkatu 20
Lahden Vanha hautausmaa perustettiin 1894. Vanha hautausmaa on yhtenäinen kokonaisuus lahtelaista ja lahtelaisten menneisyyttä, mutta myös nykyisyyttä, sillä vainajia kirkkomaahan haudataan vielä nykyäänkin. Vanhan hautausmaan alue oli myös sisällissodan 1918 ”näyttämönä”. Omalla tavallaan Vanha hautausmaa on Lahden historian oppikirja.

To 11.5. klo 17.30-19 Levon hautausmaa (kävely, opas Helli Jalas)
Lähtö: Hautausmaan pääportti Levonkatu 4
Levon hautausmaa on viimeisin ja laajin Lahden hautausmaista. Hautausmaan alueella on useita kappeleita ja Lahden ainoa krematorio. Levon hautausmaalla on arkku- ja uurnahautoja sekä muistolehto.

To 18.5. klo 17.30-19 Kiveen hakatut Mustankallion hautausmaa (kävely,
opas Jaakko Petäjä)
Lähtö: Hautausmaan pääportti Huhtakatu 25
Mustankallion hautausmaa perustettiin vuonna 1917, joten se on toiseksi vanhin Lahden hautausmaista. Kiveen hakatut kävelykierroksella kerrotaan lahtelaisesta urheilu- ja kulttuurihistoriasta. Pienet ja vähän suuremmatkin elämäntarinat ja saavutukset läpivalaistaan radion suositun sarjan hengessä.

To 1.6. klo 17.30-19 Levon hautausmaa (kävely, opas Helli Jalas)
Lähtö: Hautausmaan pääportti Levonkatu 4
Levon hautausmaa on viimeisin ja laajin Lahden hautausmaista. Hautausmaan alueella on useita kappeleita ja Lahden ainoa krematorio. Levon hautausmaalla on arkku- ja uurnahautoja sekä muistolehto.

To 8.6. klo 17.30-19 Mustankallion hautausmaa, yleiskierros (kävely,
opas Anneli Seppälä)
Lähtö: Hautausmaan pääportti Huhtakatu 25
Mustankallion hautausmaa perustettiin vuonna 1917. Aikoinaan kuuluisiksi tulleita poisnukkuneita ovat muun muassa Lyseon lehtori A. Siven, viime vuosisadan alussa Lahden kaupungin poliisina toiminut iso-Antti, sekä hänen tyttärensä Aune. Hautausmaan takaosassa sijaitsi aikoinaan kirkkoon kuulumattomien hauta-alue ja toisella puolella, etelärinteessä, sodassa 1918 kaatuneiden hauta-alue. Alueen keskuskäytävän varrella on Talvisodan pommituksissa kuolleitten hautamuistomerkki. Tähän hautausmaahan on haudattu myös Viipurista sodan jaloista evakkoon joutuneen ja Lahden uudeksi ”kodikseen” valinneen Diakonissalaitoksen poisnukkuneita sisaria

To 15.6. klo 17.30-19 Vanha hautausmaa (kävely, opas Anneli Seppälä)
Lähtö: hautausmaan pääportti Radiomäenkatu 20
Lahden Vanha hautausmaa perustettiin 1894. Vanha hautausmaa on yhtenäinen kokonaisuus lahtelaista ja lahtelaisten menneisyyttä, mutta myös nykyisyyttä, sillä vainajia kirkkomaahan haudataan vielä nykyäänkin. Vanhan hautausmaan alue oli myös sisällissodan 1918 ”näyttämönä”. Omalla tavallaan Vanha hautausmaa on Lahden historian oppikirja.

To 22.6. klo 17.30-19 Kiveen hakatut Mustankallion hautausmaa (kävely,
opas Jaakko Petäjä)
Lähtö: Hautausmaan pääportti Huhtakatu 25
Mustankallion hautausmaa perustettiin vuonna 1917, joten se on toiseksi vanhin Lahden hautausmaista. Kiveen hakatut kävelykierroksella kerrotaan lahtelaisesta urheilu- ja kulttuurihistoriasta. Pienet ja vähän suuremmatkin elämäntarinat ja saavutukset läpivalaistaan radion suositun sarjan hengessä.


To 29.6. klo 17.30-19 Läntinen hautausmaa (kävely, opas Sinikka Koskinen)
Lähtö: Hautausmaan pääportti Hämeenlinnantie 57
Hollolan seurakunnan 1921 perustama Läntinen hautausmaa on vuosien kuluessa rakentunut vilkkaan valtatien varrelle rauhalliseksi puistoksi. Keskellä sijaitseva kappeli ja kellotapuli luovat ympärilleen perinteisen kirkkomaan tunnelman, joka auttaa kulkijaa muistelemaan jo maallisen vaelluksensa päättäneitä.

To 6.7. klo 17.30-19 Mustankallion hautausmaa, yleiskierros (kävely,
opas Anneli Seppälä)
Lähtö: Hautausmaan pääportti Huhtakatu 25
Mustankallion hautausmaa perustettiin vuonna 1917. Aikoinaan kuuluisiksi tulleita poisnukkuneita ovat muun muassa Lyseon lehtori A. Siven, viime vuosisadan alussa Lahden kaupungin poliisina toiminut iso-Antti, sekä hänen tyttärensä Aune. Hautausmaan takaosassa sijaitsi aikoinaan kirkkoon kuulumattomien hauta-alue ja toisella puolella, etelärinteessä, sodassa 1918 kaatuneiden hauta-alue. Alueen keskuskäytävän varrella on Talvisodan pommituksissa kuolleitten hautamuistomerkki. Tähän hautausmaahan on haudattu myös Viipurista sodan jaloista evakkoon joutuneen ja Lahden uudeksi ”kodikseen” valinneen Diakonissalaitoksen poisnukkuneita sisaria

To 13.7. klo 17.30-19 Vanha hautausmaa (kävely, opas Anneli Seppälä)
Lähtö: hautausmaan pääportti Radiomäenkatu 20
Lahden Vanha hautausmaa perustettiin 1894. Vanha hautausmaa on yhtenäinen kokonaisuus lahtelaista ja lahtelaisten menneisyyttä, mutta myös nykyisyyttä, sillä vainajia kirkkomaahan haudataan vielä nykyäänkin. Vanhan hautausmaan alue oli myös sisällissodan 1918 ”näyttämönä”. Omalla tavallaan Vanha hautausmaa on Lahden historian oppikirja.

To 20.7. klo 17.30-19 Kiveen hakatut Mustankallion hautausmaa (kävely,
opas Jaakko Petäjä)
Lähtö: Hautausmaan pääportti Huhtakatu 25
Mustankallion hautausmaa perustettiin vuonna 1917, joten se on toiseksi vanhin Lahden hautausmaista. Kiveen hakatut kävelykierroksella kerrotaan lahtelaisesta urheilu- ja kulttuurihistoriasta. Pienet ja vähän suuremmatkin elämäntarinat ja saavutukset läpivalaistaan radion suositun sarjan hengessä.

To 27.7. klo 17.30-19 Vanha hautausmaa (kävely, opas Anneli Seppälä)
Lähtö: hautausmaan pääportti Radiomäenkatu 20
Lahden Vanha hautausmaa perustettiin 1894. Vanha hautausmaa on yhtenäinen kokonaisuus lahtelaista ja lahtelaisten menneisyyttä, mutta myös nykyisyyttä, sillä vainajia kirkkomaahan haudataan vielä nykyäänkin. Vanhan hautausmaan alue oli myös sisällissodan 1918 ”näyttämönä”. Omalla tavallaan Vanha hautausmaa on Lahden historian oppikirja.

To 3.8. klo 17.30-19 Mustankallion hautausmaa, yleiskierros (kävely,
opas Anneli Seppälä)
Lähtö: Hautausmaan pääportti Huhtakatu 25
Mustankallion hautausmaa perustettiin vuonna 1917. Aikoinaan kuuluisiksi tulleita poisnukkuneita ovat muun muassa Lyseon lehtori A. Siven, viime vuosisadan alussa Lahden kaupungin poliisina toiminut iso-Antti, sekä hänen tyttärensä Aune. Hautausmaan takaosassa sijaitsi aikoinaan kirkkoon kuulumattomien hauta-alue ja toisella puolella, etelärinteessä, sodassa 1918 kaatuneiden hauta-alue. Alueen keskuskäytävän varrella on Talvisodan pommituksissa kuolleitten hautamuistomerkki. Tähän hautausmaahan on haudattu myös Viipurista sodan jaloista evakkoon joutuneen ja Lahden uudeksi ”kodikseen” valinneen Diakonissalaitoksen poisnukkuneita sisaria

To 10.8. klo 17.30-19 Vanha hautausmaa (kävely, opas Anneli Seppälä)
Lähtö: hautausmaan pääportti Radiomäenkatu 20
Lahden Vanha hautausmaa perustettiin 1894. Vanha hautausmaa on yhtenäinen kokonaisuus lahtelaista ja lahtelaisten menneisyyttä, mutta myös nykyisyyttä, sillä vainajia kirkkomaahan haudataan vielä nykyäänkin. Vanhan hautausmaan alue oli myös sisällissodan 1918 ”näyttämönä”. Omalla tavallaan Vanha hautausmaa on Lahden historian oppikirja.

To 17.8. klo 17.30-19 Läntinen hautausmaa (kävely, opas Sinikka Koskinen)
Lähtö: Hautausmaan pääportti Hämeenlinnantie 57
Hollolan seurakunnan 1921 perustama Läntinen hautausmaa on vuosien kuluessa rakentunut vilkkaan valtatien varrelle rauhalliseksi puistoksi. Keskellä sijaitseva kappeli ja kellotapuli luovat ympärilleen perinteisen kirkkomaan tunnelman, joka auttaa kulkijaa muistelemaan jo maallisen vaelluksensa päättäneitä.

To 24.8. klo 17.30-19 Levon hautausmaa (kävely, opas Helli Jalas)
Lähtö: Hautausmaan pääportti Levonkatu 4
Levon hautausmaa on viimeisin ja laajin Lahden hautausmaista. Hautausmaan alueella on useita kappeleita ja Lahden ainoa krematorio. Levon hautausmaalla on arkku- ja uurnahautoja sekä muistolehto.

To 31.8. klo 17.30-19 Vanha hautausmaa (kävely, opas Helli Jalas)
Lähtö: hautausmaan pääportti Radiomäenkatu 20
Lahden Vanha hautausmaa perustettiin 1894. Vanha hautausmaa on yhtenäinen kokonaisuus lahtelaista ja lahtelaisten menneisyyttä, mutta myös nykyisyyttä, sillä vainajia kirkkomaahan haudataan vielä nykyäänkin. Vanhan hautausmaan alue oli myös sisällissodan 1918 ”näyttämönä”. Omalla tavallaan Vanha hautausmaa on Lahden historian oppikirja.

To 7.9. klo 17.30-19 Levon hautausmaa (kävely, opas Helli Jalas)
Lähtö: Hautausmaan pääportti Levonkatu 4
Levon hautausmaa on viimeisin ja laajin Lahden hautausmaista. Hautausmaan alueella on useita kappeleita ja Lahden ainoa krematorio. Levon hautausmaalla on arkku- ja uurnahautoja sekä muistolehto.

**HAUTAUSMAAKIERROKSET HOLLOLASSA

To 18.5. klo 17.30-19 Hollolan hautausmaa (kävely, opas Kyösti Toivonen)
Lähtö: Kellotapulin kohdalta Rantatie 917
Hollolan kirkkomaahan haudattiin vuosisatojen ajan myös Lahden kylän ja kauppalankin vainajia. Hollolan suurten puitten varjostama, levollisen kaunis hautausmaa kertoo omaa historiaansa menneistä vuosista ja vuosisadoista.

To 15.6. klo 17.30-19 Hollolan hautausmaa (kävely, opas Kyösti Toivonen)
Lähtö: Kellotapulin kohdalta Rantatie 917
Hollolan kirkkomaahan haudattiin vuosisatojen ajan myös Lahden kylän ja kauppalankin vainajia. Hollolan suurten puitten varjostama, levollisen kaunis hautausmaa kertoo omaa historiaansa menneistä vuosista ja vuosisadoista.

To 13.7. klo 17.30-19 Hollolan hautausmaa (kävely, opas Kyösti Toivonen)
Lähtö: Kellotapulin kohdalta Rantatie 917
Hollolan kirkkomaahan haudattiin vuosisatojen ajan myös Lahden kylän ja kauppalankin vainajia. Hollolan suurten puitten varjostama, levollisen kaunis hautausmaa kertoo omaa historiaansa menneistä vuosista ja vuosisadoista.

To 17.8. klo 17.30-19 Hollolan hautausmaa (kävely, opas Kyösti Toivonen)
Lähtö: Kellotapulin kohdalta Rantatie 917
Hollolan kirkkomaahan haudattiin vuosisatojen ajan myös Lahden kylän ja kauppalankin vainajia. Hollolan suurten puitten varjostama, levollisen kaunis hautausmaa kertoo omaa historiaansa menneistä vuosista ja vuosisadoista.


**HAUTAUSMAAKIERROKSET NASTOLASSA

To 8.6. klo 17.30-19 Nastolan hautausmaa (kävely, opas Jaakko Petäjä)
Lähtö: Hautausmaan pääportti Karhusillantie 10
Nastolan hautausmaan historia ylettyy yli 160 vuoden taakse, joten siellä on paljon varsin vanhojakin hautoja. Tällä hautausmaakierroksella kuulemme elämäntarinoita nastolalaisista merkkihenkilöistä, muun muassa taiteilijoista, sekä myös kartanoiden sukuhistoriaa. Kierroksella tutustumme myös sotiemme uhrien muistomerkkeihin.

To 6.7. klo 17.30-19 Nastolan hautausmaa (kävely, opas Jaakko Petäjä)
Lähtö: Hautausmaan pääportti Karhusillantie 10
Nastolan hautausmaan historia ylettyy yli 160 vuoden taakse, joten siellä on paljon varsin vanhojakin hautoja. Tällä hautausmaakierroksella kuulemme elämäntarinoita nastolalaisista merkkihenkilöistä, muun muassa taiteilijoista, sekä myös kartanoiden sukuhistoriaa. Kierroksella tutustumme myös sotiemme uhrien muistomerkkeihin.

To 3.8. klo 17.30-19 Nastolan hautausmaa (kävely, opas Jaakko Petäjä)
Lähtö: Hautausmaan pääportti Karhusillantie 10
Nastolan hautausmaan historia ylettyy yli 160 vuoden taakse, joten siellä on paljon varsin vanhojakin hautoja. Tällä hautausmaakierroksella kuulemme elämäntarinoita nastolalaisista merkkihenkilöistä, muun muassa taiteilijoista, sekä myös kartanoiden sukuhistoriaa. Kierroksella tutustumme myös sotiemme uhrien muistomerkkeihin.

**HAUTAUSMAAKIERROKSET ORIMATTILASSA

To 29.6. klo 17.30-19 Orimattilan hautausmaa (kävely, oppaat Jaakko Petäjä ja Tuula Santala)
Lähtö: Hautausmaan parkkipaikka pääportti Erkontie 34
Orimattilan hautausmaa huokuu historiaa. Hautausmaan vanhin osa on ollut käytössä seurakunnan perustamisesta saakka eli vuodesta 1636 lähtien, mahdollisesti aikaisemminkin. Ns. uusi hautausmaa on perustettu vuonna 1907. Hautausmaalla on kotimaisista puulajeista koostuva kaunis kirkkopuisto. Tällä hautausmaakierroksella kuulemme elämäntarinoita orimattilalaisista henkilöistä. Kierroksella tutustumme myös sotiemme uhrien muistomerkkeihin.

To 27.7. klo 17.30-19 Orimattilan hautausmaa (kävely, oppaat Jaakko Petäjä ja Tuula Santala)
Lähtö: Hautausmaan parkkipaikka pääportti Erkontie 34
Orimattilan hautausmaa huokuu historiaa. Hautausmaan vanhin osa on ollut käytössä seurakunnan perustamisesta saakka eli vuodesta 1636 lähtien, mahdollisesti aikaisemminkin. Ns. uusi hautausmaa on perustettu vuonna 1907. Hautausmaalla on kotimaisista puulajeista koostuva kaunis kirkkopuisto. Tällä hautausmaakierroksella kuulemme elämäntarinoita orimattilalaisista henkilöistä. Kierroksella tutustumme myös sotiemme uhrien muistomerkkeihin.

To 10.8. klo 17.30-19 Orimattilan hautausmaa (kävely, oppaat Jaakko Petäjä ja Tuula Santala)
Lähtö: Hautausmaan parkkipaikka pääportti Erkontie 34
Orimattilan hautausmaa huokuu historiaa. Hautausmaan vanhin osa on ollut käytössä seurakunnan perustamisesta saakka eli vuodesta 1636 lähtien, mahdollisesti aikaisemminkin. Ns. uusi hautausmaa on perustettu vuonna 1907. Hautausmaalla on kotimaisista puulajeista koostuva kaunis kirkkopuisto. Tällä hautausmaakierroksella kuulemme elämäntarinoita orimattilalaisista henkilöistä. Kierroksella tutustumme myös sotiemme uhrien muistomerkkeihin.