Juhlan taustaa

Veteraanipäivän pääjuhla tuo arvovieraat Lahteen

Kenttäpiispa Pekka Särkiön mielestä veteraanien arvostus on nyt korkeimmillaan. Arvokkaassa tilaisuudessa muistetaan myös ensimmäistä pääjuhlaa, jota vietettiin Lahdessa 30 vuotta sitten.

Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla kokoaa veteraanit Lahteen 27. huhtikuuta.
– Palaamme juhlan juurille satavuotiaan Suomen kunniaksi, koska Lahdessa vietettiin myös 70-vuotiaan itsenäisen Suomen kunniaksi ensimmäinen pääjuhla, kenttäpiispa Pekka Särkiö kertoo.
Särkiö pitää sankarihaudalle kulkevan seppelepartion lähettämissanat, joissa hän muistuttaa sotiemme veteraanien perinnöstä.
Hän on ollut puolustusvoimien kenttäpiispana neljä ja puoli vuotta. Sitä ennen hän työskenteli Lahdessa pappina ja kirkkoherrana vuodesta 1989.
– Lahti on runsaan ja rikkaan luonnon lisäksi kulttuurin ja urheilun kaupunki. Isäni oli armeijan upseeri, joten ennen Lahtea asuin eri puolilla Suomea varuskunnissa ja sain viettää lapsuuden puolustusvoimien ”tarkkailupaikalla”.

Arvostus huipussaan

Nyt veteraanipäivän pääjuhlaan osallistuu alle kolmannes vieraita verrattuna 30 vuoden takaiseen juhlaan. Veteraanit ovat nyt yli 90-vuotiaita ja heidän määränsä vähenee koko ajan.
Särkiöllä on kokemusta veteraaneista heidän muissakin elämänvaiheissaan myös omien isovanhempiensa kautta.
– 1960-luvulla armeijan vanhemmat upseerit olivat veteraaneja ja yhteiskunnan aktiiviväestö koostui veteraaneista. Sitä ei tuolloin korostettu, koska varottiin Neuvostoliiton ärsyttämistä.
1990-luvulla, Neuvostoliiton hajottua veteraanit saivat viimein ansaitsemansa arvostuksen.
– Nyt arvostus on huipussaan, mikä tulee esiin juhlapuheissa ja puoluekentässä kautta linjan. Sen pitäisi näkyä myös käytännössä, Särkiö sanoo.

Veteraanit yhdistävät

Särkiön mukaan veteraaniasia yhdistää suomalaisia poliittisista taustoista riippumatta, koska sotilaita ja veteraaneja oli kaikista yhteiskuntaluokista.
– Kansalaissodan kokemukset olivat jakaantuneet. Lahdessa Hennala ja Fellmannin pellot edustivat punaisten tappiota ja sodan loppua. Viime sotien vuoksi sellaista jakoa ei enää ole.
Särkiön mielestä on hienoa viettää Lahdessa yhdistävää ja kokoavaa juhlaa erityisesti nyt, kun jakolinjat uhkaavat taas korostua esimerkiksi maahanmuuttoon ja työttömyyteen liittyvissä kysymyksissä. Suomi100-juhlavuoden teemana on Yhdessä, mihin veteraanijuhla erityisesti sopii.

Juhla kunnia-asia Lahdelle

Lahden kaupungin kulttuuriasiainpäällikkö Matti Karhos iloitsee, että Lahti saa kunnian toimia arvokkaan juhlan isäntänä. Juhla järjestetään Lahden Urheilu- ja messukeskuksessa.
– Olemme tutkineet 30 vuoden takaista ohjelmaa ja ottaneet siitä mukaan elementtejä. Esimerkiksi kuullaan Lassi Nummen runo Kunnian saakoon hän ja hartaustilaisuus noudattaa vuoden 1987 kaavaa, Karhos paljastaa.
Juhla alkaa lipunnostolla ja hartaustilaisuudella klo 10. Sen pitävät yhdessä piispa Matti Repo ja metropoliitta Ambrosius.
Lounaan jälkeen, klo 13 alkaa pääjuhla, joka televisioidaan. Tilaisuudessa pitävät puheet muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja veteraanien edustajana metsäneuvos Yrjö Torikka.
– Sinfonia Lahti ja Kaartin soittokunta esiintyvät yhdessä. Päijät-Hämeen juhlakuoron myötä esiintyjien määrä nousee jopa 500:aan. Taiteellisesti ohjelma on korkeatasoinen, Karhos kertoo.

Teksti: Maija Joutjärvi
Kuva: Lahden kaupunki, Lassi Häkkinen